Kanadalaisia sarjoja!

L'Académie eli Yle Areenan käännöksenä Tyttölukio on kanadalainen TV-sarja, jossa seurataan kolmen tytön Agathen, Wendyn ja Marien ihmissuhdesoppaa yksityiskoulumaailmassa. Sarja on kuvattu Montréalissa, Québecissä. Enpä olisi ajattelut katsovani teinisarjaa mutta jotenkin 20-minuutin pätkät * 20 oli katsottu. Sarjaa on tehty myös kolmas kausi mutta sitä ei vielä ole saatavilla. 

Quebecin ranska kuulostaa erilaiselta kuin mitä olen Ranskassa tai Belgiassa tottunut kuulemaan. Paljon viljellään - kuten toki suomessakin - englanninkielisiä ilmaisuja. R-kirjain kuulostaa aivan toiselta. 

Muita kanadalaisia tv-sarjoja, joita olen joskus seurannut: 

Da Vincin murhatutkimukset Rikossarja, jossa ratkotaan rikoksia Vancouverissa. 

Chicagon Ratsupoliisi  Kanadalainen ratsupoliisi ratkoo rikoksia Chigacossa paikallisten kollegoiden ja Diefenbaker-koiran kanssa. 

Emelie ja Blanche 1900-luvun vaihteeseen sijoittuvat draamasarjat. 

Anna ystävämme ja Anne with an E  Lucy Maud Montgomeryn klassikkokirjoihin perustuvat tv-sarjat. Ensinmainittu 1990-luvulta ja jälkimmäinen parin vuoden takaa. Moni on käynyt Prinssi Edvardin saarella kirjojen tai sarjojen innoittamana. 

Lisäys 9.4.2021: Yle Areenaan ilmestyi Tyttölukion kolmas kausi. Yle esitti Anne with an E -sarjan nimellä Anna, a lopussa. Ikävä kyllä sen jaksot katosivat Areenasta viikon kuluttua. Toki myös monia amerikkalaisia sarjoja on kuvattu Kanadassa, kuten esimerkiksi nyt jo päättynyttä Supernatural-sarjaa on kuvattu Vancouverissa. 

Kööpenhaminassa vuosien tauon jälkeen

Kun edellisestä käynnistä on muistissa vain Rundetårn, Pieni merenneito ja Strøget-ostoskatu, on aika palata Kööpenhaminaan. Harmaa sää ja rajavirkailijoiden kysymykset (covid-19 rajoitukset!) toivottivat meidät tervetulleiksi.

Kööpenhaminan lentokentällä (CPH) oli käytettävä kasvosuojaa (kuulutuksissa käytettiin termiä medical mask). Maski pitää luonnollisesti poistaa rajatarkastuksessa. 

Siirryimme kentältä junaan ja jäimme Kobenhavn H:lla (Hovedbanegard eli päärautatieasema). Hotellimme sijaitsi kävelyetäisyydellä, joten muutenkin liikuttiin kaupungissa kävellen. 

Stranger Than Kindness - The Nick Cave Exhibition -ulkomainonta innoitti käymään katsomassa Kuninkaallisen kirjaston The Black Diamond -rakennuksessa näyttelyn. Itse en ole kovinkaan perehtynyt artistiin mutta näyttely oli mielenkiintoinen. 

Paikallisesta kielestä poikkeavan kielen puhuminen sai välillä paikalliset kääntymään katsomaan. Poikkeuksillisista olosuhteista johtuen turisteja oli varsin vähän, joitakin vieraskielisiä tuli vastaan. 

Koska koronavirustilanne elää, kannattaa seurata Tanskan viranomaisten tiedottamista sekä Suomen Kööpenhaminan-suurlähetystön verkkosivuja ja somekanavia. Matkusta vain, jos olet terve. 

Kirjojen ystävän Bryssel-vinkit

Nopealla Google-haulla toki löytää jo Waterstones-kirjakaupan mutta se kannattaa ehdottamasti käydä katsomassa. Tosin esimerkiksi Rue Neuven City2-ostoskeskuksen Fnacista saattaa löytää samoja kirjoja muutamaa euroa edullisemmin. Ranskankielentaitoisille toki paikalliset kirjakaupat, kuten Filigranes (Avenue des Arts) ovat aarreaittoja.

Käytettyjä englannin-, hollannin- ja ranskankielisiä kirjoja kannattaa koluta Pêle-Mêle-divareista (Chaussee de Waterloo tai Rue du Midi. Lisäys 1/2025: Myös Yumanin (Chaussée de Charleroi 123) valikoima kannattaa käydä tsekkaamassa. Petits riens -kierrätysmyymälällä Rue Américainilla on ihan erillinen kirjaosasto. Chaussée d'Ixelles 252  ja  Rue Vanderkindere 248 on Oxfamin kirjamyymälä.

Sarjakuvien ystäville on museota ja sarjakuvaseiniä, joiden avulla voi alkaa tutustua kaupunkiin.

Ennen Brysselin-matkaa voi lukea vaikkapa Tuomas Vimman uusimman teoksen Koodinimi Taïga, jos pitää jännityksestä. Kirjassa seikkaillaan Brysselin lisäksi myös Pariisissa. 

Lisäys 2.12.2022: Kannattaa myös käydä tsekkaamassa paikalliset kirjanvaihtohyllyt, boites à livres. Myös Belgian juna-asemilla saattaa törmätä moisiin. 

Paluu Brysseliin - muutamia huomioita

Belgia avasi rajansa 15.6. ja 13.7. alkaen Belgiasta voi matkustaa Suomeen ilman karanteenia.

Elämme kummallisia aikoja. Paluu Brysseliin, vaikkakin vain lyhyeksi aikaa tuntui pitkään epätodelliselta mutta lopulta se toteutui.

Kaupunki ei ollut juurikaan kolmessa vuodessa muuttunut mutta muutamia asioita mainitakseni:
- vihreämpi keskusta - vähemmän autoja ja enemmän viheralueita
- Uniqlo on rantautunut Brysseliin ja syksyllä avataan jo toinen myymälä
- Ravintola Wagamama on tullut kaupunkiin
- Satunnainen matkailija voi maksaa joukkoliikennevälineissä lähimaksukortillaan - matkan hinnaksi tulee 2,10 €

Miss Sherlock

HBO Nordicin sarjavalikoimasta löytyi japanilaisversio Sherlock Holmesista. Miss Sherlock -sarjaksi nimetty sarja vie katsojan nykypäivän Tokioon, jossa tapahtumat käynnistää tohtiri Waton mentorin erikoinen kuolema. Hän tutustuu erikoislaatuiseen Sherlockiin. Japanilaisversiossa on oma Mrs Hudson, komisario Lestrade ja on Sherlockilla velikin. Wato ja Sherlock ovat naisia.
Lähinnä uteliaisuudesta aloin katsoa sarjaa. Kyllä se viihdyttää, ja Japani tuo lisämakua tarinaan mutta jatkoa sarjalle ei ilmeisesti ole tehty.

YouTuben ranskalaissuosikkini

Nykyään YouTubesta löytyy vaikka ja mitä, kaikkea aina ASRM-videoista kuinka irrotan iPhonen akun -opetusvideoiden kautta musiikin ihmeelliseen maailmaan. Ranskankielinen musiikki soi harvemmin radiossa Suomessa. Aiemmin taisi olla Patricia Kaas, joka sai radiosoittoja. Televisiomainoksista joskus ranskan kielelle herkistynyt korvani bongaa joitakin ranskankielisiä pätkiä mutta tässä muutama artisti, jotka haluaisin nostaa muidenkin tietoisuuteen.  

Mickael Miro - L'horloge tourne

Bigflo & Oli - Dommage 

Indila - Love Story 

Pomme - Sans toi 

Star Wars Episode IV The Rise of Skywalker

George Lucas suunnitteli avaruusoopperansa yhdeksänosaiseksi. Trilogioista keskimmäinen valmistui; ensimmäisenä Uusi toivo, Imperiumin vastaisku ja Jedin paluu valmistuivat 1977, 1980 ja 1983. Elokuvasaaga esitteli jediritarit, droidit, TIE-hävittäjät ja mystisen Voiman. Elokuvista tuli ilmiö. Jatkoa saatiin vasta vuonna 1999, kun Pimeä uhka tuli valkokankaalle. Elokuva oli ensimmäinen Tähtien sota -elokuva, jonka näin valkokankaalla. Olin nuori ja silloin pidin elokuvasta. Tarina vei aikaan ennen episodien IV-VI tapahtumia eli kun Darth Vader eli Anakin Skywalker oli pieni pellavapäinen poika. Kloonien hyökkäys (2002) ja Sithin kosto jatkoivat tarinaa. Vuonna 2015 The Force Awakens toi Tähtien sodat jälleen uudelle vuosikymmenelle. The Last Jedi (2017) jatkoi tarinaa ja nyt The Rise of Skywalker päättää tämän trilogian ja samalla koko kolmoistrilogian. 

Viimeisin elokuva jakaa mielipiteitä. Yrittääkö se miellyttää liikaa faneja tuomalla elementtejä vanhoista elokuvista (oliko jollakulla jo ikävä ewokeja?)? Oliko loppu liian arvattava? Vastaako se kysymyksiin? Onko elokuvassa liikaa hahmoja (Dominic Monaghanin Beaumont Kin, mitä hän oikein tekee leffassa?)?

Richard E Grantin hahmo Pryde oli olemukseltaan vähän kuin Peter Cushing (Uuden toivon Tarkin) muuten hänen tärkein roolinsa on päättää Huxin kohtalosta - aika tylyä, eikö? Ihan kiva, että Billy Dee Williams teki paluun Lando Calrissianina. Denis Lawson palasi myös Wedge Antillesin rooliin. 

Odotin elokuvalta vähän enemmän. Miksi elokuva päättyy niin kuin se päättyy?