Jeju

Viime vuonna kävin Soulissa ja Gangneungissa sen verran pikaisella visiitillä, että jäi vähän Etelä-Korea kaivelmaan. Nyt kun tiesin Jejun saaren olemassaolosta, varasin sinne lennot + hotellin. Kannattaa perehtyä lentokenttäkuvioihin, jos lentää esimerkiksi Soulin kautta, sillä olin sitten onnistunut varaamaan lennot PEK-GMP-CJU, joka sisältää sen, että Gimpon ulkomaan terminaalista pitää mennä lyhyt matka shuttlebussilla Gimpon kotimaan terminaaliin. Maahantulossa oli jonoa mutta ehdin kyllä. Paluu oli sitten CJU-GMP-ICN-PEK eli bussilla airport express way'ta pitkin. Kahden ja puolen tunnin vaihtoaika riitti hyvin, vaikka sitä jännitinkin.

Jejun lentokenttä on lähellä keskustaa

Etukäteissuunnittelu jäi vähän vähemmälle, joten päätin sitten Jejun lentokentältä hypätä suoraan taksiin, joka vei hotelliin. Varauduin tähän sentään printtaamalla hotellin osoitteen koreaksi. Paluumatkaa varten sain hotellin vastaanotosta bussien numerot, jotka vievät lentokentälle. Saaren julkinen liikenne on bussien varassa. 

 

Jejun kaupungissa on kiva kävellä

Turistibussi on edullinen tapa tutustua Jejun kaupunkiin. Ensimmäinen lähtö on klo 9 ja viimeinen klo 17. Bussiin voi ostaa joko päivälipun (13 000 wonia) tai kertalipun (3000 wonia). Bussi kulkee kunkin pysäkin ohi kerran tunnissa, joten oma aikataulu kannattaa suunnitella sen mukaan. Reitin varrella on Jejun lentokenttä ja Jejun bussiterminaali. Mikäs sen mukavampaa kuin yhdistää lentokentälle meno turistiajeluun... Itse köröttelin bussilla melkein koko kierroksen Sarabongin puiston pysäkille.

Sarabong-puistosta on mukavat näkymät

Yleisesti ottaen Jeju oli mukavaa vaihtelua Pekingiin. Shoppailumahdollisuuksia, kulttuuria ja käveltävää riitti muutaman päivän matkalle. Jungangin maanalainen shoppailukäytävä toimi suojateiden korvikkeena, katsoin vain maanpäältä, mistä  numerosta minun tulisi tulla ulos. Englannin kielen taito vaihteli. 

Tuliaiseksi Jejulta ja Koreasta kannattaa tuoda kosmetiikkaa. Kiinassakin myytävä Innisfree oli jo valmiiksi tuttu. Ruokapuolelta mandariinisuklaa osoittautui nappivalinnaksi. 

Toukokuussa ei ollut liian lämmin - kahtakymmentä astetta. Koska kyseessä on saari, voi pitkähihaistakin tarvita. 

Aiemmin en ole hotellihuoneessa nähnyt emergency ropea, joten on hyvä muistaa, että maanjäristykset ja tsunamit ovat mahdollisia. Sen vuoksi matkustusilmoituksen tekeminen on suositeltavaa.

Korea-innostus alkoi matkan jälkeen

Helmikuussa 2018 oli suht suuri talviurheilutapahtuma Etelä-Koreassa, joten kollegan kanssa päätimme piipahtaa siellä. Olympialaisten takia en koskaan olisi uskonut lähteväni matkaan mutta Gangneungissa tuli käytyä. Matkaa en kadu, sillä Soulista junalla matkustaminen oli todella helppoa - Kiinaan verrattuna ainakin; kymmenen kuukauden jälkeenkin en ole poistunut Pekingistä kuin lentäen. Soulille jäi harmillisen vähän aikaa mutta vielä tässä ehtii pyrähtää sinne uudelleen. 

Koreasta jäi mieleen sananvapaus ja kokoontumisvapaus - puoli vuotta Kiinassa jättää jälkensä. Ensimmäinen paikallinen ihminen, joka lähestyi meitä Soulissa, oli yhden miehen mielenosoitus, joka halusi ilmaista tyytymättömyyteensä maansa presidenttiä kohtaan. 

Kuningas Sejongin patsas. Gwanghwamun-aukio, Soul

Ainoa varsinainen nähtävyys, jossa kävimme oli Gyeongbokgung-palatsi, joka on Joseon-dynastian pääasiallinen kuninkaanlinna. Muuten shoppailimme muun muassa korealaista kosmetiikkaa ja englanninkielistä kirjallisuutta Kyobo-kirjakaupasta. Joskin ostamani Suki Kimin The Interpreter odottaa edelleen hyllyssä vuoroaan.

Gyeongbokgung-palatsi

 

Toukokuussa 2018 ystäväni oli käymässä luonani ja löysin korealaisen KBS World -kanavan, joka tarjoaa korealaista TV-ohjelmaa englanniksi tekstitettynä. En muista, olenko koskaan katsonut yhtään korealaista elokuvaa mutta yhden jakson perusteella hurahdin korealaiseen romanttis-historialliseen sarjaan. Naisnäyttelijän kultakalaeleistä ja muutenkin hienoisesta ylinäyttelystä huolimatta. Ja onneksi on YouTube, josta pystyi katsomaan ensin jakson jälkeen tulevat jaksot ja sitten kauden ensimmäiset jaksot. Puvustus on mielenkiintoinen, sarjaa katsoessa ymmärrän paremmin, miksi (aasialais)turistit haluavat vuokrata korealaisia perinneasuja ja kiertää palatsia talvipakkasessa ne yllään.

Turistit vuokrapuvuissa

Nuorempana olin kiinnostuneempi enemmän Japanista. Haaveilin matkasta Tokioon. Ensimmäinen Aasian kohteeni oli kuitenkin Kiina. Pekingissä on Korean kulttuurikeskus, joten ehkä on hyvä jossakin vaiheessa käydä katsastamassa se. Kiinan opettajani Brysselissä kertoi, että japanin opinnoista olisi ollut apua (mandariini)kiinan opinnoissa mutta korean merkistö (hangul) näyttää varsin erikoiselta. Ilmeisesti numeroitakin pitää opetella kahdet (kiinalais-korealaiset ja korealaiset).

Karvinen korealaistyyliin, bongattu Pekingistä