Näytetään tekstit, joissa on tunniste elokuvat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste elokuvat. Näytä kaikki tekstit

maanantai 23. joulukuuta 2019

Star Wars Episode IV The Rise of Skywalker

George Lucas suunnitteli avaruusoopperansa yhdeksänosaiseksi. Trilogioista keskimmäinen valmistui; ensimmäisenä Uusi toivo, Imperiumin vastaisku ja Jedin paluu valmistuivat 1977, 1980 ja 1983. Elokuvasaaga esitteli jediritarit, droidit, TIE-hävittäjät ja mystisen Voiman. Elokuvista tuli ilmiö. Jatkoa saatiin vasta vuonna 1999, kun Pimeä uhka tuli valkokankaalle. Elokuva oli ensimmäinen Tähtien sota -elokuva, jonka näin valkokankaalla. Olin nuori ja silloin pidin elokuvasta. Tarina vei aikaan ennen episodien IV-VI tapahtumia eli kun Darth Vader eli Anakin Skywalker oli pieni pellavapäinen poika. Kloonien hyökkäys (2002) ja Sithin kosto jatkoivat tarinaa. Vuonna 2015 The Force Awakens toi Tähtien sodat jälleen uudelle vuosikymmenelle. The Last Jedi (2017) jatkoi tarinaa ja nyt The Rise of Skywalker päättää tämän trilogian ja samalla koko kolmoistrilogian. 

Viimeisin elokuva jakaa mielipiteitä. Yrittääkö se miellyttää liikaa faneja tuomalla elementtejä vanhoista elokuvista (oliko jollakulla jo ikävä ewokeja?)? Oliko loppu liian arvattava? Vastaako se kysymyksiin? Onko elokuvassa liikaa hahmoja (Dominic Monaghanin Beaumont Kin, mitä hän oikein tekee leffassa?)?

Richard E Grantin hahmo Pryde oli olemukseltaan vähän kuin Peter Cushing (Uuden toivon Tarkin) muuten hänen tärkein roolinsa on päättää Huxin kohtalosta - aika tylyä, eikö? Ihan kiva, että Billy Dee Williams teki paluun Lando Calrissianina. Denis Lawson palasi myös Wedge Antillesin rooliin. 

Odotin elokuvalta vähän enemmän. Miksi elokuva päättyy niin kuin se päättyy?


keskiviikko 1. toukokuuta 2019

Sata kiinankielistä fraasia 4/10

Elokuvissa

我们会在电影院见面吗? Wǒmen huì zài diànyǐngyuàn jiànmiàn ma? - Näemmekö elokuvateatterissa?
 
我要买一张票 wǒ yào mǎi yì zhāng piào - Haluan ostaa lipun. 

这個電影有英文字幕吗 Zhè gè diànyǐng yǒu yīngwén zìmù ma - Onko tässä elokuvassa englanninkielinen tekstitys?





你喜欢什么类型的电影 Nǐ xǐhuān shénme lèixíng de diànyǐng? - Minkälaisista elokuvista pidät?

我喜欢 Wǒ xǐhuān... - Minä pidän...

喜剧 片 xǐjù piàn- komediaelokuva

爱情 片 àiqíng piàn - rakkauselokuva

谁是你最喜欢的演员 Shéi shì nǐ zuì xǐhuān de yǎnyuán? - Kuka on lempinäyttelijäsi?
 
这部电影是三个小时 Zhè bù diànyǐng shì sān gè xiǎoshí - Elokuva kestää kolme tuntia.

电影明星 Diànyǐng míngxīng - Elokuvatähti
 
导演 Dǎoyǎn - ohjaaja 
 
 







sunnuntai 17. helmikuuta 2019

The Wandering Earth

Ensimmäinen näkemäni kiinalainen tieteiselokuva The Wandering Earth (Liu Lang Di Qiu, Kiina 2019) oli varsin viihdyttävä leffa, jossa ihmiskunnan pelastavat tällä kertaa kiinalaiset, kansainvälisten apujoukkojen kera, tietenkin. Tulevaisuus vaikuttaa varsin kylmältä osin synkältä. 

Elokuvan alussa LIU Peiqian (WU Jing) on lähdössä kansainväliselle avaruusasemalle useammaksi vuodeksi jättäen poikansa LIU Qin (QU Chuxiao) tämän isoisän HAN Ziangin (NG Man-Tat) hoiviin. 17 vuotta myöhemmin Liu Qi käynnistää tapahtumasarjan, jolla suuria seurauksia.

Ihan koko aikaa en pysynyt kärryillä enkä yrittänytkään ymmärtää. Oli todella virkistävää nähdä tämä tieteiselokuva. Elokuvan ensi-ilta Kiinassa oli kiinalaisen uuden vuoden aikaan. Se on tärkeä perhejuhla, jolloin kaupungeissa työskentelevät palaavat kotiseuduilleen jättäen kaupungit tyhjiksi. Perheteema olikin tärkeä leffassa.

Elokuva pohjautuu kiinalaisen LIU Cixin samannimiseen kirjaan. Kirjojailijan teoksia on käännetty englanniksi. Kiinnostaisikin tarttua alkuperäisteokseen. 

Ai niin, elokuvista on aina hauska bongata tuttuja paikkoja. Tässä elokuvassa Peking näyttää erilaiselta mutta ainakin CCTV-torni on paikallaan. Internet Movie Databasen mukaan elokuvaa oli Pekingin lisäksi kuvattu Qingdaossa ja yllättäen Islannissa!

Näin elokuvan Pekingissä. Leffateatteriversio on tekstitetty myös englanniksi.

 

sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Tarkastelussa Domhnall Gleeson

Lempinäyttelijäni tulevat ja menevät. Minusta on kiva laatia listoja, niitä on sitten hauska myöhemmin katsoa ja miettiä, miten mieli muuttuu. Nyt kiinnostavien miesnäyttelijöiden listallani on irlantilaisnäyttelijä Domhnall Gleeson. Hänen isällään Brendanilla on paikka sydämessäni, sillä hän toi paikan nimeltä Brugge tietoisuuteeni (elokuvan nimi on Kukkoilijat (In Bruges).  Molemmat miehet ovat tuttuja Harry Potter -elokuvista; nuorempi näytteli Bill Weasleyä ja vanhempi Alastor Vauhkomieltä (englanniksi Moody).

Täytyy myöntää, että Domhnallin sivuroolit elokuvissa Dredd, Never Let Me Go ja Anna Karenina ovat menneet minulta ohi, vaikka leffat olen nähnytkin mutta tieteissävytteinen romanttinen komedia Oli aikakin (About Time) on kyllä jäänyt mieleen. Brooklyn-elokuvasta muistan hänet myös.

Ja sitten on sellainen elokuvasarja kuin Star Wars, jossa DG näyttelee kenraali Huxia. Saa nähdä, onko hänen hahmonsa mukana The Force Awakens ja The Last Jedi -elokuvien jälkeen saagaa jatkavalla yhdeksännellä episodilla, jonka työnimi on haa! Black Diamond. Ensi-iltaa saadaan odottaa aina ensi vuoden joulukuun 20. päivään. Uusimmista elokuvista suuremman vaikutuksen teki tosin AA Milnestä kertova elokuva Goodbye Christopher Robin, joka jotenkin onnistui avaamaan kyynelkanavani. Stiff upper lip -meininki oli turhauttavaa mutta silti loppua kohden tuli itkeä tirautettua.

TV-sarjassa Black Mirror DG näyttelee Ashia jaksossa Be Right Back. Ylelläkin esitetty sarja ei ollut aiemmin osunut kohdalleni, mutta se tekee vaikutuksen visioillaan. 

IMDb:n kohdassa trademark DG:a kuvaillaan seuraavasti: Irish accent, Tall, slender build, Red hair. Petteri Kaniini -elokuvassa Domhnallilla tosin on tummat hiukset!

keskiviikko 31. elokuuta 2016

James Bond -näyttely Pariisissa

Päivä Pariisissa on vähän niin kuin Päivä Tukholmassa -risteily mutta ilman laivalla hengailua. Brysselistä kun Thalys-juna kiitää 1,5 tunnissa.

Tuli käytyä James Bond -näyttelyssä Grande halle de la Villette'ssä. Tulin suoraan Gare du Nordin juna-asemalta metrolla Porte de Pantin -metroasemalle, josta oli lyhyt kävelymatka perille. Olin ostanut liput etukäteen mutta tiskiltäkin olisi saanut sen jonottamatta. Puoli kymmeneltä, kun näyttely avautui, jonossa oli vain toistakymmentä ihmistä. Nähtävillä oli asuja ja rekvisiittaa eri 007-leffoista sekä tietoa kirjailijasta Ian Flemingistä. Näyttely oli mielestäni ihan sopivan laaja. Myymälästä tarttui mukaan vain muutama postikortti

Aston Martin

Vanhempia 007-leffoja en ole katsonut pitkään aikaan, joten ihan kaikki Q-osaston härpäkkeet eivät olleet tuttuja.


007 Spectre
Spectre


lauantai 6. elokuuta 2016

Harry Potter -näyttely

Brysselin messukeskuksessa Bruxelles Expossa on tämän kesän Harry Potter The Exhibition -näyttely. Se kiertää eri maita, viime kesänä olisi ollut mahdollisuus käydä Pariisissa mutta ei tullut käytyä. Brysselissä näyttely on aina 11. syyskuuta asti. Lipun saa kätevästi ostettua Ticketmaster.be-sivustolta. Aikuisten lippu maksaa 20,90 euroa ja lasten 15,90 euroa. Palais 2 -näyttelyhalli on merkitty hyvin eikä Heyselin metroasemalta ole pitkä kävelymatka. 

Harry Potter exhibitiion
Harry Potter ja Feeniksin kilta -elokuvasta tutut opetusasetukset


Vaikka lippu olikin kätösessäni, en välttynyt jonottamiselta. Elokuisena lauantaipäivänä ihmisiä oli paljon liikkeellä. Näyttelyssä saa ottaa kuvia, mutta salaman käyttö on kielletty. Matkapuhelimella ottamani kuvat osin epäonnistuivat tunnelmavalaistuksen vuoksi. 


Harry Potter exhibition
Oppiaineena ennustus
Esineiden esittelytekstit ovat paikallisilla kielillä - ranska ja flaami. En ottanut audio-opasta. Näyttelyn lopuksi on myymälä, josta voi ostaa oheistuotteita mm. taikasauvoja, vaatteita ja Kelmien kartan! Kaiken kaikkiaan ihan passeli näyttely, ehkä kuitenkin tarkoitettu hieman nuoremmille Potter-faneille kuin mitä itse olen.

Harry Potter exhibition
Näyttelyssä paljon asuja elokuvista
The Harry Potter exhibition is in Brussels Expo until 11 September. For Harry Potter fans it's a must-see event but it's not for Muggles.



 

tiistai 2. elokuuta 2016

Star Trek Beyond

Star Trekin alkuperäissarja (1966-69) oli vain kolmen kauden mittainen. Viisikymmentä vuotta myöhemmin se on edelleen ajankohtainen, kun perjantaina 22.7. sen reboot-version kolmas elokuvaosa sai ensi-iltansa (tällä kertaa myös Suomessa). Tässä välissä on ehtinyt pienessä ruudussa pyöriä Star Trek Animated Series (1973-74), Star Trek Next Generation (1987-1994), Star Trek Voyager (1995-2001) sekä Enterprise (2001-2005). Uusin Star Trek -sarja Discovery alkanee tammikuussa 2017. Valkokankaalla ennen rebootia on tavattu alkuperäissarjan hahmot kuudesti ja Next Generation neljästi. 

Star Trek Beyond vie katsojansa miltei kolme vuotta eteenpäin Star Trek Into Darkness -elokuvan tapahtumista. Enterprisen kapteeni James T Kirk sanelee lokikirjaansa, ja samalla valkokankaalla nähdään avaruusaluksen normaalia elämää. Pidin tästä kohtauksesta. Alla IMDb:n sitaatit-osiosta lainattu pätkä:



Captain's Log, Stardate 2263.2. Today is our 966th day in deep space - A little under three years into our five year mission. The more time we spend out here, the harder it is to tell where one day ends and the next one begins. It can be a challenge to feel grounded, when even the gravity is artificial. But while we do what we can to make it feel like home. The crew, is always, continues to act admirably despite the rigors of our extended stay here in outer space. The personal sacrifices they made. We continue to search for new life-forms in order to establish firm diplomatic ties. Our extended time in uncharted territory has stretched the ship's mechanical capacities but fortunately our engineering department, led by Mr. Scott, is more than up to the job. The ship aside, prolong cohabitation has definitely had effects on the interpersonal dynamics. Some experiences for the better and some for the worse. As for me, things have started to feel a little episodic. The farther out we go, the more I find myself wondering what it is we are trying to accomplish.But if the universe is truly endless, then we are not striving for something forever out of reach. The Enterprise is scheduled for re-provisioning stop at Yorktown, the Federation's newest most advanced starbase. Perhaps a break from routine will offer up some respite from the mysteries of the unknown.
Trailerin nähneelle tulee tuskin yllätyksenä tieto, että rutiinireissu Yorktowniin, federaation avaruustukikohtaan ei mene ihan niin kuin Strömsössä. Invaasio Enterpriseen ja aluksen evakuoiminen asettaa miehistön uuteen tilanteeseen. Jokseenkin eripuraiset Spock ja Leonard "Bones" McCoy lähestyvät jonkin verran toisiaan, Kirkin aisaparina onkin nuori Pavel Chekov, ja Scotty saa avukseen uuden tuttavuuden Jaylahin, jolla onkin pari ässää hihassaan. 

Pidin elokuvasta. Juoni vei tarinaa eteenpäin. Hahmoille oli yritetty rakentaa vähän enemmän taustaa, dialogi oli hyvää, Karl Urbanille oli tällä kertaa annettu enemmän valkokangasaikaa - muillekin hahmoille kuin Kirkille oli jätetty tilaa. 

Soundtrackista mainittakoon Beastie Boysin Sabotage.

Kaiken kaikkiaan viihdyttävä elokuva.










perjantai 8. heinäkuuta 2016

High-Rise

I haven't had the time to read JG Ballard's High-Rise and after seeing the film I'm not quite sure I want to. The cast was great with Tom Hiddleston in the lead, the vision was impressive but I understand those who left the movie theatre before the end. It was a strange film.


Tom Hiddleston, Sienna Miller, Jeremy Irons, Keeley Hawes samassa leffassa, jooh! High-Rise! Heti ensi-iltapäivänä katsomaan. Ööh. Johan oli outo leffa. Kirjaa en vielä ehtinyt lukea, mutta ehkä se sitten jälkikäteen avaa leffaa... Mutta soundtrackilta Portisheadin coveroima SOS on aikas hyvä!

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Leffamaailmasta suru-uutinen

Uusimman Star Trek -elokuvan Beyond ensi-iltaa odotellessa ei tullut mieleenikään, että joku näyttelijöistä ehtisi menehtyä ennen kuin elokuva tulee valkokankaalle. Facebookista kuitenkin luin, että rebootissa Pavel Andreievich Chekovia näytellyt Anton Yelchin on kuollut 27 vuoden ikäisenä. 

Leffamaratoni ensi viikonloppuna lienee paikallaan. 

Star Trek







 

lauantai 18. kesäkuuta 2016

Tout de suite maintenant

Brussels Film Festival started yesterday and it will continue until Friday 24 June. I participated in a competition and I won two tickets to avant-première of Tout de suite maintenant. Despite the fact that I practically knew nothing of the film beforehand I liked it. The film was shown sans sous-titrage so a few jokes and so on were lost in translation. Director Pascal Bonitzer was present with her daughter Agathe (she played Nora in the film).

**

Vuoden ensimmäinen ranskalainen valkokangaselämys Tout de suite maintenant (vapaasti suomennettuna "kaikki tänne heti") tuli nähtyä Brysselin elokuvafestivaalilla, jolla elokuva esitettiin. Leffassa nuori nainen Nora (elokuvan ohjaajan Pascal Bonitzerin tytär Agathe) aloittaa uudessa työpaikassa finanssialalla.

keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Alkuvuoden valkokangashetket - Seen in cinema lately

Tammikuu vain jotenkin meni ohitseni niin, etten ehtinyt käydä leffateatterissa kertaakaan. Asia korjaantui heti helmikuun ensimmäisenä päivänä, kun olin Genevessä. Kävin Ciné 17 -nimisessä leffateatterissa katsomassa Tanskalaisen tytön. Eddie Redmaynen ja Alicia Vikanderin tähdittämä elokuva aiheutti heti kaukokaipuun Kööpenhaminaan, jossa tosin olen käynyt vain kerran. Pääosanesittäjien lisäksi plussaa Ben Whishaw'sta ja belgialaisnäyttelijä Matthias Schoenaertsista, joka tuntuu olevan yhdessä jos toisessa leffassa (mm. Far From the Madding Crowd, A Bigger Splash). 



Maaliskuun puolessavälissä kävin katsomassa elokuvan London Has Fallen kaksi päivää ennen Brysselin iskuja. Kerrankin menin ex tempore leffaan ja valitsin elokuvan sen mukaan, mikä sattui seuraavaksi alkamaan... Vauhdikas elokuva oli, sitä ei voi kieltää, joiltain osin ennalta-arvattava mutta pisteet Lontoosta ja Gerald Butlerista.  

Onnenonkijan näin maaliskuun lopussa, kun olin Helsingissä pääsiäistä viettämässä. Kotimaista elokuvaa kun näkee Keski-Euroopassa harvemmin valkokankaalta, on hyvä käydä siis koti-Suomessa leffassa. Romanttinen komedia pitää aineksensa suht hyvin koossa. Instagram-päivityksin ajatteleva bloggaava hepsankeikka Marja tarvitsee todella miljoonaperijä-Olavin apua.

Ehdin juuri ja juuri nähdä 2 yötä aamuun -elokuvan Season Film Festivalilla ennen kuin piti lähteä takaisin Belgiaan. Mikko Kuparisen ohjaamassa elokuvassa Mikko Nousiaisen esittämä Jaakko tutustuu Vilnassa ranskalaiseen Carolineen (Marie-Josée Croze, kanadalainen näyttelijä). Tässä draamaelokuvassa on mukava tunnelma, varsin elämänmakuinen elokuva. Näytöksen lopuksi paikalla olivat ohjaaja (kuvassa toinen vasemmalta) ja naispääosan esittäjä (kuvassa toinen oikealta. Yleisö sai esittää kysymyksiä. Eräs kehui ohjaajaa ei-hollywoodmaisesta loppuratkaisuista. Suosittelen elokuvaa lämpimästi.

2 yötä aamuun -elokuvan ohjaaja ja naispääosan esittäjä
(kuvassa keskellä)

Eilen tuli sitten lähdettyä työpäivän päätteeksi katsomaan elokuvaa Pride and Prejudice and Zombies. Myönnettäköön heti alkuun, etten pidä kauhu- tai zombileffoista mutta Jane Austenin klassikkoromaaniin käärittynä sekin menee. Elizabethia näyttelee Downton Abbeystä ja hiljaittain BBC1:lla esitetystä War & Peace -sarjasta tuttu Lily James. Mr Darcyna on minulle lähinnä Brighton Rock -filmatisoinnista tuttu Sam Riley. Kemiat pelaavat pääparilla suht hyvin yhteen. Täytyy sanoa, että kosintakohtaus oli vauhdikkain näkemistäni Ylpeys ja ennakkoluulo -versioita. Doctor Whon Matt Smith on nappivalinta Mr Collinsin rooliin. Game of Thronesin Charles Dance oli varsin erilaisessa roolissa Mr Bennetina kuin myös Lena Heydey, joka näytteli Lady Catherine de Burghia. Leffassa vedetään romaanin mutkat suoriksi ja höystetään maailmanlopun tunnelmin zombihyökkäyksissä mutta varsin kelvollista viihdettä, jota ei suinkaan tule ottaa liian vakavasti. 


**

This year, thus far, I have seen five films on the silver screen. I started the year in Geneva in Ciné17 where I went to see The Danish Girl. The film made me want to go to Copenhagen.

Second film I saw was action-packed London Has Fallen. I saw it just two days prior to Brussels attacks which gave a whole new perspective to the film. I liked Gerald Butler and London. Entertaining but somewhat predictable.

During my Easter holiday in Helsinki I had the privilege of seeing two Finnish films – Gold Digger and 2 Nights till Morning. Gold Digger was enjoyable romantic comedy where young blogger Marja with money problems accidentally meets an heir to a paper industry dynasty Olavi. The film was filmed in Turku region. Summery Finland is always nice to watch! 2 Nights till Morning is set in Vilnius, Lithuania. In the film French architect Caroline encounters Finnish DJ Jaakko. Mikko Kuparinen's film had an international feeling in it. In a way it reminded me about Kaksi tarinaa rakkaudesta.

I must confess that I am not a fan of zombie films but I did went to see Pride and Prejudice and Zombies. I actually liked the film. There was still Jane Austen's novel behind it, so it was quite fun to watch this interpretations. Casting was great - I am sure that we will see Lily James in many epic dramas to come!

 
 

keskiviikko 17. helmikuuta 2016

I saw him first - years ago!

Remember Colin Firth in Ballykissangel? It seems like years, really. It's a funny thing with films and TV series. First you see one actor in one film or TV series, then you forget all about him - or try to find the other films he's been and suddenly you are watching a big Hollywood film and bang! You see an old familiar face. 

Let's take another example. Daniel Craig in The Ice House in 1997. I don't remember much from that adaptation of Minette Walter's book but I do remember the young and bit foolish DS McLoughlin. His face namely.  And then films come and go. Until I am standing in Paris metro in spring 2006 and there are this two British ladies discussing the Blonde Bond. And ten years later? He's still 007. Well, at least until his successor is chosen.

James Corden, then? You know, Smithy from Gavin & Stacey, the lovely British comedy. Now he hosts Late Late Night Show with James Corden - the one with Car Karaoke with stars like Adele


Time flies and so on. I am not going to start with the younger actors or actresses because that would make me feel so old.




sunnuntai 15. marraskuuta 2015

The Lobster - Spectre - Suffragette

Tämä vuosi on ollut varsin hiljainen valkokangasvuosi minulla. Tänään näkemäni Suffragette oli vasta vuoden 11. Ehkä tässä vielä ehtii kuroa leffasaldoa umpeen ennen vuodenvaihdetta - varsinkin nyt, kun löysin UGC:n viikonlopun aamupäivänäytökset (à 5,90 €)!

Elokuvia The Lobster, 007 Spectre ja Suffragette yhdistää yksi näyttelijä: Ben Whishaw.  


Marraskuun leffaliput

The Lobster

Näistä elokuvista ainoa, jota menin lopulta katsomaan hetken mielijohteesta. Kyseessä on varsin omaperäinen näkemys tulevaisuudesta, jossa kenenkään ei pitäisi olla yksin. Noin niin kuin sinkkuna. Colin Farrellin esittämän Davidin vaimo jättää hänet, joten hän menee Hotellliin, tarkoituksena löytää itselleen uusi puoliso. Näyttelijäkaartiin mahtuu mm. Ashley Jensen, John C. Reilly, Spectre-elokuvasta tutut Lea Seydoux ja Ben Whishaw (näyttelee Hotellin vierasta), sekä tämänhetkisen Bondin, Daniel Craigin tosielämän puoliso Rachel Weisz.

Spectre


Näyttelijät - James Bondina jatkaa Daniel Craig, joka on ilmaissut, ettei välttämättä olisi käytettävissä enää seuraavaan elokuvaan. [Bond-elokuvathan on luonnollisesti katsottava loppuun asti jo siitä syystä, että lopputekstit päättyvät tekstiin "James Bond will return". Naomie Harris - Eve Moneypenny. Onneksi roolia on monipuolistettu eikä Moneypenny ole pelkkä koriste. M:n (Mallorya näyttelee Ralph Fiennes - mukavaa, että mm. Harry Potter -filmatisointien Voldermortia näyttelleen Fiennesin karisma saa melkein unohtamaan Judi Denchin M:nä). Q:n roolissa jatkaa Ben Whishaw, jolla on toiminallisempi rooli kuin Skyfallissa. Bondin naisina Monica Bellucci ja Léa Seydoux. Pahiksena Christophe Waltz. Ai niin, Uusi Sherlock - ja The Hour -sarjoista tuttu Andrew Scott on myös elokuvassa!

Maisemat - Aloituskohtaus Méxicon Kuolleiden päivän kulkueessa on kyllä mainio. Aasian (Tokio) puolella käväistään pikaisesti, junalla matkustetaan Marokossa, Euroopassa ollaan totta kai Lontoossa mutta myös Roomassa sekä Itävallassa.

Juoni - nooh, tarina ei Bond-elokuvissa aina välttämättä kanna ihan loppuun asti mutta kyllä 2,5 tuntia menee varsin vauhdikkaasti. 


Kaiken kaikkiaan oivaa viihdettä, jota ei missään nimessä tule ottaa liian vakavasti mutta muuttuvassa maailmassa tulee olla aina vähän varuillaan. 


Suffragette

Carey Mulligan debytoi valkokankaalla elokuvassa Ylpeys ja ennakkoluulo Kitty Bennetin roolissa vuonna 2005. Kymmenen vuotta myöhemmin hän ihastuttaa valkokankaalla vähemmän hehkeänä tehdastyöläisenä Maud Wattsina, joka liittyy kamppailuun naisten äänioikeuden puolesta. Maudin Sonny-miestä näyttelee Ben Whishaw. The Hour -sarjasta tuttu Romola Garai ei ole hänen kanssaan samoissa kohtauksissa, ikävä kyllä. Anne-Marie Duff, Helena Bonham Carter, Brendan Gleeson sekä unohtamatta Meryl Streepia voin todeta, että leffaa katsoo mielellään, hyvässä seurassa kun ollaan. Aihe on tärkeä. Elokuvan lopputeksteissä listataan aikajärjestyksessä maita, joissa naiset ovat saaneet äänioikeuden.

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Vuoden ensimmäinen belgialainen elokuva valkokankaalta katsottuna - Le tout nouveau testament

Jaco Van Dormaelin elokuva Le Tout nouveau testament sijoittuu Belgiaan. Leffan tagline kertoo, että Jumala on olemassa, ja hän asuu Brysselissä. Wallonian pääkaupungissa Namurissa syntynyt Benoit Poelvoorde näyttelee Ean isää eli jumalaa, joka kontrolloi maailmaa tietokoneensa kautta. Hän istuu työhuoneessa, joka on täynnä kortistokortteja. Eräänä päivänä Ea kyllästyy isäänsä ja poistuu kotoa pesukoneen kautta. 

Elokuva on täynnä fantasiaelementtejä. Brysselin lisäksi elokuvassa ollaan ainakin Oostendessä. Loppua kohden mielenkiintoinen ja oivaltava elokuva alkaa junnata paikallaan.   

Lisäys 16.2.2016: HS:n arvio.

tiistai 4. elokuuta 2015

Tokyo Fiancée - "Tokio-morsian"

Luin belgialaisen Amélie Nothombin kirjan Samuraisyleily (Ni d'Éve ni d'Adam) jo aikapäiviä sitten. Innostuin kovasti syksyllä 2014, kun huomasin, että kirjasta oli tehty elokuva. En kuitenkaan saanut aikaiseksi lähteä leffaa katsomaan ja DVD:ltä sitä on helpompi katsella kun siinä on englanninkielinen tekstitys.  

Elokuvan Amélie (Pauline Etienne) on belgialainen, joka on syntynyt Japanissa ja asunut siellä viisivuotiaaksi asti. Aikuisena hän palaa Japaniin, sillä hän haluaa olla japanilainen. Oikotietä onneen ei erilaiseen kulttuuriin ei ole, joten hän alkaa opettaa ranskaa Rinrille (Taichi Inoue). 

Japanissa koskaan käymättömälle elokuva tarjoaa katsauksen japanilaiseen kulttuuriin. Saman kirjailijan Nöyrin palvelijanne -teoksesta on myös tehty elokuva. Siinä kulttuurit kohtaavat japanilaisen yrityksen sisällä, kun Amélie yrittää selvitä länsimaalaisena mutta epäonnistuu siinä. Tai miten sen nyt ottaa, hänestä tuli kirjailija.   

Leffa on kiinnostava, vaikka jättääkin vähän haikean tunnelman leijailemaan ilmaan.  

Lisäys 4.8. Espoo Cinén ohjelmisto on julkaistu. Tokyo Fiancée on mahdollista nähdä siis valkokankaalta! Leffa oli tägätty sivuilla:
#FeelGood, #Komedia, #Nuoruus, #Rakkaus

sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Silverscreen friends all grown up!

Remember Daniel Radcliffe in the first Harry Potter film? So fresh-faced, so young. Well, he had a role in David Copperfield but still at the time no one knew his face. Seven films later and after more films he's all grown up. It was like he was a distant relative - like those who we see once a year or so in birthday parties - who we have watched mature. 

A while ago I watched Horns. In that film he had shed the Harry Potter shadow. He also starred in What if - harmless rom com. I couldn't get over the fact that there was a Harry Potter connection - Rafe Spall (plays Ben) is Timothy Spall's son (Wormtail aka Peter Pettigrew in Harry Potter). Yeah, and there also was Jemima Rooper (from Lost in Austen).

Well, What if was bit different from usual romantic comedies. I liked the dialogue, the international aspect: Toronto - Dublin (I really want to go to Ireland!).

Rupert Grint (Ronald Weasley from Harry Potter) and Emma Watson (Hermione Granger) are also doing pretty fine with their careers. In my opinion all three have made progress in their acting.

 

maanantai 30. maaliskuuta 2015

Kirja- ja leffaostoksilla Brysselissä

Sterling Books [Rue du Fossé aux Loups 23, 1000 Bryssel] ja Waterstones [Boulevard Adolphe Max 71-75, 1000 Bryssel] myyvät englanninkielistä kirjallisuutta. Filigranes [Avenue des Arts 39-42, Bryssel] on käymisen arvoinen kirjakauppa, vaikka sisäänkäynti vaikuttaakin ahtaalta. Englanninkielistä kirjallisuutta ja matkakirjallisuutta todella mukavasti tarjolla, jos vain jaksaa koko myymälän läpi seikkailla. Postikorttitelineet on siroteltu ympäri kauppaa.

Käytettyjä kirjoja ja elokuvia myydään esimerkiksi Rue du Midin divareissa, kuten Hors  Sérié. Hinnat ovat aika isoja mutta valikoimaa on. Second hand -liikkeillä Petits riens'llä (päämyymälä Rue Américain 101) ja Oxfamilla on myymälöitä Brysselissä ja sen lähialueilla, joissakin on vaatteita. Etterbeekin  (postinumero 1040) Oxfam-myymälä sijaitsee lyhyen matkan päässä Place Jourdanilta. Siellä DVD-hyllyään voi kartuttaa kahden euron kappalehintaan ja se ei ole iso hinta! Vaatteiden lisäksi siellä myydään ranskan-, englannin- ja hollanninkielistä kirjallisuutta sekä elokuvia. Pêle-Mêle on myös kiva kauppa, jossa voi vierähtää pitempikin tovi. Yksi myymälä on Ixellesissä ja toinen Brysselissä.

FNACin (myymälät Toison D'Or tai Rue Neuve) hinnat ovat usein korkeammat kuin MediaMarktissa (Rue Neuven Innon yläkerrassa), mutta yleensä käyn molemmat läpi, joskin viime aikoina olen yrittänyt olla ostamatta leffoja ja TV-sarjoja.

tiistai 19. elokuuta 2014

Seurannassa Scott Caan

Muinoin Ewan McGregorin (etunimi lausutaan skottilaisesti juu-in) leffat piti katsoa telkkarista tai haalia DVD-hyllyyn katsottavaksi. Nyt tarkkailussa on Scott Caan. En edes muistanut koko näyttelijää ennen kuin katsoin Hawaii Five O -sarjan ensimmäisen kauden uudelleen. Ja sitten sen kaksi seuraavaa kautta. Ocean 11 -leffassa ja sen jatkoleffoissakin mies on ollut - Casey Affleck näytteli hänen veljeään. Caanin isä James näytteli Kummisetä-elokuvissa.

On tullut katsottua autokaahailua Puhallettu 60 sekunnissa, umpitylsä sukellusvene-elokuva U-boat - vihollisen kynsissä,  "romanttinen komedia" Rakkaat, rikkaat ystävät,  rikosdraama Lonely Hearts Killers sekä Valtion vihollinen. Entourage-sarjaa hehkutin jo aiemmin...


Scott Caan

maanantai 4. elokuuta 2014

Kaksi Romain Duris -leffaa


Ranskalaisten elokuvien ystävä on iloinen Belgiassakin. Hairahduin tuiki tärkeällä kauppareissulla Media Markt –myymälään ja tulin sieltä neljän DVD:n kanssa, joista kaksi katsoin jo saman viikonlopun aikana.
Auberge espagnole (Espanjalainen kimppakämppä) ja Poupees russes (Sinkkuelämän huuma) sai jatkoa Casse-tete chinoise –elokuvasta. Romain Durisin esittämä Xavier edelleen etsii itseään, vaikka Kelly Reillyn esittämän Wendyn kanssa onkin jo kaksi lasta. Toisin kuin nimestä voisi päätellä, seikkaillaan tällä kertaa New Yorkissa, ei suinkaan Kiinassa.

Populaire-elokuvassa niin ikään Romain Duris, jonka esittämä Louis Echard etsii elokuvan alussa itselleen sihteeriä ja sellainen sitten löytääkin Rosesta, joka ei kylläkään mikään supersihteeri oli mutta takoo kirjoituskonetta kuin vimmattu. Tie vie konekirjoittajakilpailuihin ja loppujen lopuksi tämäkin romanttinen komedia päättyy onnellisesti.
Toki flaaminkieliset tekstitykset tuottavat päänvaivaa, mutta näin kevyitä elokuvia jo melkein ymmärtääkin...
 
 
 

 

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Kaukana keskiverrosta

Matti tai Maija Meikäläinen käy elokuvateatterissa muutaman kerran vuodessa. Kohdallani tilanne on tänä vuonna täysin toisenlainen - puolen vuoden aikana olen katsonut 13 elokuvaa valkokankaalta. Myönnän, kaikista näytöksistä en ole maksanut - milloin lippu on voitettu, milloin kirjakauppa on tarjonnut kanta-asiakkailleen elokuvanäytöksen tms. Mutta silti on tuo luku korkeahko, kun leffafestivaaleillekaan en ole vielä ehtinyt tänä vuonna kertaakaan. Espoo Ciné ja Rakkautta & Anarkiaa jäävät tänä vuonna kokematta mutta eiköhän tässä vielä monen monta kertaa ehdi leffateatteriin. Tosin kun joskus festaribussissa Kampista Tapiolaan mennessä vilkaisi siinä matkustaneiden leffasuunnitelmia (festariaikataulusta oli korostuskynällä merkitty yksi jos toinenkin elokuva), huomasi, että heavy usereiden rinnalla omat leffamäärät ovat vaatimattomia...

Tämän puolivuotisen viimeisin elämys on vielä tuoreena muistissa - sarjassa "jotakin ihan muuta": The Lunchbox (2013) oli virkistävä kokemusta. Miten eväslounaskulttuuri poikkeaakin suomalaisesta! Suosittelen elokuvaa lämpimästi.