Mitä Tintti opetti?

Tintti Tiibetissä taisi olla ensimmäinen Tintti-albumi, jonka omistin. Olin alle kymmenvuotias. Jos joku olisi minulle tuolloin kertonut, että myöhemmin asuisin Hergén kotimaassa Belgiassa jonkin aikaa, olisin hämmästynyt.

Tässä muutama esimerkki, miten Tintti-sarjakuva on rikastuttanut elämääni

1. Pölvästin mallikappale. Hauku luovasti - ota mallia kapteeni Haddockista: logaritmin hännänhuippu, diplomaatti, makean veden purjehtija... Mitä näitä nyt onkaan?

2. Corps diplomatique eli rekisterikilpien CD-merkintä tulee näistä sanoista. Kaikkea muuta pikkusälätietoa tullut opittua myös.

3. Matti Ranin ja Matti Olavi Ranin sekä lapsuuden automatkat. Muutamasta Tintti-albumista on tehty kuunnelmat. Tuhatkaunon tapausta kuunneltiin auton kasettisoittimesta uudelleen ja uudelleen.  

4. Täydellistä päähenkilöä täydentävät epätäydelliset ystävät. Lempihahmoni on kapteenin Haddock jo ihan vain sanavarastonsa vuoksi.

Tintti oli aikansa tuote. Maailma oli albumien ilmestyessä toisenlainen. Belgian Kongo ja kolonialismi näkyvät selvästi albumissa Tintti Afrikassa, mutta se ei ole ainoa ongelmallinen albumi. 

Brysselissä on sarjakuvaseiniä, mikä kertoo sarjakuvataiteen arvostamisesta. Tintti, Haddock ja Milou tulevat vastaan jo, kun kävelee Grand placelta Manneken Pis -patsaalle päin. 

Sarjakuvatuttavuus Blake & Mortimer

Sitten kun on lukenut kaikki Tintit, voi siirtyä Blake & Mortimeriin. Belgialaisen E.J. Jacobsin seikkailijakaksikko - kapteeni ja professori - ennättää olla monessa mukana, sarjaa on jatkettu tekijän kuoleman jälkeen. Sarjakuvan pohjalta on tehty animaatiosarja, mutta miksei sarjakuvaa voisi kuvitella elokuvanakin.

Alunperin ranskankielistä sarjakuvaa on julkaistu myös suomeksi. Luin ensimmäisenä L'affaire Francis Blaken ja sitten innostuin lukemaan lisää. 

Sarjan ensimmäinen seikkailu on kolmiosainen

Sarjakuva ei ole yhtä suosittu kuin Tintti, mutta sillä on oma lukijakuntansa. Tästä esimerkkinä teema-Monopoly sekä sarjakuvaseinä Brysselin rue Haute -kadun poikkikadulla, 6 rue du Templellä. Sarjakuvaseinään on ikuistettu sankarit Keltainen merkki -sarjakuvan kohtaukseen. Jokunen vuosi sitten Brysselin belgialaisen sarjakuvataiteen museossa oli teemanäyttely. 

Yksi Brysselin sarjakuvaseinistä
komeilee Keltainen merkki -albumin kansi

Kaksikolla on vastustajansa - Olrik, joka on mukana monessa albumissa.

Hienoa, että ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen valikoimiin kuuluu näitä.

Blake & Mortimer -sarjaa on jatkettu
E.P. Jacobsin kuoleman jälkeenkin.

Kirjojen ystävän Bryssel-vinkit

Nopealla Google-haulla toki löytää jo Waterstones-kirjakaupan mutta se kannattaa ehdottamasti käydä katsomassa. Tosin esimerkiksi Rue Neuven City2-ostoskeskuksen Fnacista saattaa löytää samoja kirjoja muutamaa euroa edullisemmin. Ranskankielentaitoisille toki paikalliset kirjakaupat, kuten Filigranes (Avenue des Arts) ovat aarreaittoja.

Käytettyjä englannin-, hollannin- ja ranskankielisiä kirjoja kannattaa koluta Pêle-Mêle-divareista (Chaussee de Waterloo tai Rue du Midi. Lisäys 1/2025: Myös Yumanin (Chaussée de Charleroi 123) valikoima kannattaa käydä tsekkaamassa. Petits riens -kierrätysmyymälällä Rue Américainilla on ihan erillinen kirjaosasto. Chaussée d'Ixelles 252  ja  Rue Vanderkindere 248 on Oxfamin kirjamyymälä.

Sarjakuvien ystäville on museota ja sarjakuvaseiniä, joiden avulla voi alkaa tutustua kaupunkiin.

Ennen Brysselin-matkaa voi lukea vaikkapa Tuomas Vimman uusimman teoksen Koodinimi Taïga, jos pitää jännityksestä. Kirjassa seikkaillaan Brysselin lisäksi myös Pariisissa. 

Lisäys 2.12.2022: Kannattaa myös käydä tsekkaamassa paikalliset kirjanvaihtohyllyt, boites à livres. Myös Belgian juna-asemilla saattaa törmätä moisiin. 

Diewegin hautausmaa

Mikä olisikaan rattoisampaa kuin lähteä Diewegin hautausmaalle harmaana lauantaiaamuna? Sarjakuvataiteilija Georges Remi eli Hergé on haudattu kyseiselle hautausmaalle, joten siinä oli syytä kerrakseen lähteä tutustumaan Uccleen vähän tarkemmin. Kohteeseen pääsee Schumanilta bussilla 60 (suunta Uccle Calevoet) tai raitiovaunulla 97 Louisalta (suuntana Dieweg).

Sarjakuvamaa Belgia

Tintti, Anu ja Antti, Smurffit ja Lucky Luke, kyllä! Kaikki edellä mainitut ovat belgialaisia sarjakuvia. Belgiassa, kuten Ranskassakin, sarjakuvia arvostetaan aivan eri tavalla kuin Suomessa. Lyhenne BD (la bande dessinée) tulee tutuksi. Brysselin keskustassa on lukuisia sarjakuvakauppoja. Antikvariaateista tekee kunnon löytöjä (no juu, ranskankielisia tosin). Kirjakaupoissa on paljon sarjakuvavalikoimaa. Vuosittainen Brysselin sarjakuvafestivaali saa ihmiset liikkeelle aivan eri tavalla kuin Suomessa.

Kyltti Tintin luojan, Hergén lapsuudenkodin ulkoseinässä

Brysselin keskustassa joillakin kaduilla on vaihtoehtoiset nimet. Kadut on nimetty nimittäin sarjakuvahahmojen nimien mukaan. Puhumattakaan sarjakuvaseinistä. Siinä missä Helsingissä kohistaan nyt muraaleista, on Brysselissä ja sen lähialueella ollut sarjakuva-aiheisia seiniä jo pitkään. Mikäs on sen mukavampaa kuin selvittää parin seinän osoite ja lähteä sunnuntaikävelylle bongaamaan sarjakuvaseiniä? Niilo Pielinen, Piko, Tintti, Quick ja Flupke, Yoko Tsuno ovat vain muutamia esimerkkejä seiniin ikuistetuista sankareista. Stockelin metroaseman seinät ovat omistettu Tintti-sarjakuvalle!

Sarjakuvaseinä Spirou* (Piko)

Brysselissä on myös Belgialaisen sarjakuvan keskus. MOOF eli Museum of Original Figurines on täynnä figuriineja!  

Miten olisi erä shakkia?

*)Sarjakuvafilmatisoinneista pitäville tiedoksi, että Pikku Piko seikkailee elokuvateattereihin lokakuussa 2018. Elokuvan ohjaa Nicolas Bary.