Korean alkeiskurssilla

Koska kiinanopiskelu oli liian vaikeaa (ja palasin takaisin Suomeen!), ilmoittauduin työväenopiston korean alkeet -kurssille. Kurssi toteutetaan Espoon työväenopistolla toivekurssina. Helsinginkin puolella kurssi toteutetaan mutta Espoon kurssilla on natiiviopettaja - Japanissa syntynyt eteläkorealainen - joka puhuu suomea. Suomalaisella opettajalla varmasti hyvin kieli hallussa ja opetusmetodit ehkä paremmin suomalaiseen koulujärjestelmään soveltuvat mutta aito on aina aitoa.

Kurssilla ikäjakauma on melkoinen -  15-vuotiaasta 74-vuotiaaseen. Naisia on enemmän. Moni on tullut kurssille katsottuaan korealaisia draamasarjoja tai (kummi)tyttö on innostunut KPOPista tms. On hienoa, että edulliset työväenopiston kurssit mahdollistavat tällaisen opiskelun. Toki voi olla, että kerran viikossa ei edetä mitenkään supernopeasti ja kielitaitoa ei niin helposti kartu, on kivaa, että pääsee oppimaan hangul-kirjoitusmerkkejä! 

On mahdollisuus oppia korealaisesta kulttuuristakin. En esimerkiksi tiennyt, että Koreassa lapsi on syntymästään yksivuotias, sillä lapsi on viettänyt äitinsä kohdussa jo melkein vuoden. Lisäksi opin, että Jejun saarella puhuttu korea poikkeaa muualla puhutusta koreasta sen verran, että sitä pidetään kielitieteellisesti erillisenä kielenä, kun taas muut Soulin alueen ulkopuolella puhuttavan korean eri ilmentyvät ovat murteita. 

Ensi viikolla sitten aletaan käydä korean merkkejä, hanguleita läpi. 

Korean kieltä suomeksi: http://www.kanjikaveri.net/korea/ 
University of Hawai'i Press'in julkaiseman Intergrated Korean -kirjan oppimateriaali on verkossa: https://kleartextbook.com/

Osaka ja Kioto

Huonoin tekosyy varata matka: jenejä vielä jäljellä. Tokion matkan jälkeen jäi vielä Japani-fiilistä päälle ja ostaa päräytin sitten lennot Kansain kansainväliselle lentokentälle (KIX). Shenzen Airlines vei minut Pekingistä Osakaan. Lento saapui sen verran myöhään ja lentokenttämuodollisuuksiin meni oma aikansa, joten kovin paljon en ehtinyt tehdä siellä. Kansain lentokentän juna-asemalta JR-junalla Nambaan ja sieltä Midosuji-linjalla hotelliin. Olin valmis nukkumaan! Aamulla pikakierros hotellin lähiympäristössä ja lähikaupassa, kävellen Anellon lippulaivamyymälään, josta ei tarttunut mitään mukaan. Sen sijaan Uniqlon myymälässä tuli kevennettyä kukkaroa. 

Shinkansen-junalla pääsee Kiotoon vartissa Shin-Osaka-asemalta. Oikean laiturin löytyminen vaati juna-aseman henkilökunnan apua. Onneksi lippua näyttämällä vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä. Junan 1-3 vaunut olivat sellaisia, joihin pystyi istumaan ilman paikkavarausta. 

Inari-juna-aseman laiturilla

Fushimi Inari Taisha on helposti saavutettavissa. JR:n Nara-linjalla Inari-asemalle Kioton juna-asemalta ja olet perillä. Tosin huipulle kipuaminen onkin sitten oma juttunsa. Inarin juna-aseman vieressä on pieni ruokakauppa, joten vettä ja pikkupurtavaa voi ostaa sieltä. Tuliaiset jäivät ostamatta alueen turistipuodista, kun korttioston raja oli JPY5000 (noin 40 €) ja käteistä ei ollut tarpeeksi. Ihan hyvä näin.  

Koululaisia Fushimi Inari Taishalla

Kioton juna-aseman alue on kyllä melkoinen kompleksi: Shinkansen, JR ja metro sekä ostoskeskuksia ja ravintoloita. Bussitkin lähtevät asemalta. 

Kioton rautatiemuseon näköalatasanteelta näkyy Toji-temppeli

Lähellä on Tō-ji-temppeli, Kioton rautatiemuseo, Akvaario, Umekoji-puisto ja Nishihongwan-ji-temppeli. 

Kansain lentokentältä voi ennen terminaalialueelle menoa tehdä ostoksia ykkösterminaalin kolmannessa kerroksessa. Neljännessä kerroksessa, josta ulkomaan lennot lähtevät, on alueita, joissa voi pakata ja punnita laukkunsa. Terminaalialueella on joitakin kauppoja. 

Dalian maailmankartalle

Dàlián 大连 on satamakaupunki Liaoningin maakunnassa Kiinassa.Sellainen vajaan neljän miljoonan asukkaan kaupunki, josta en ollut juurikaan kuullut puhuttavan. Pekingistä kaupunkiin pääsee huippunopealla junalla noin viidessä tunnissa. Juna saapuu Dalianin pohjoiselle asemalle, josta pääsee keskustaan metrolinjojen yksi ja kaksi yhdistelmällä, vaihto Xi'an Roadin asemalla. Metrolipun hinta ei päätä huimaa: CNY5. Lentäen menisi vain tunti mutta lentokenttämuodollisuudet, sinne matkustaminen kestää aikansa, puhumattakaan siitä, miten Kiinan sisäiset lennot ovat usein kuulemma myöhässä. 

Monessa Kiina-matkaoppaassa mainitaan Dalianin historia - näkyy niin japanilais- kuin venäläistyylisissä rakennuksissa. Russian Culture Street oli suomalaiselle aika pettymys. Kuka tulee Kiinaan asti ostamaan maatuskoja ja venäläistä suklaata? Wikivoyagen Dalianin matkaopas osoittautui varsin hyödylliseksi tietolähteeksi, TripAdvisorista bongattiin Café Copenhagen, jonka henkilökunta teki myönteisen vaikutuksen kielitaidollaan. 

Omatoimimatkailijakin selviää matkasta Golden Pebble Beachille 金石滩 Jīnshí tān, vaikka Dalianin juna-aseman vierestä ei meinannut metrosisäänkäyntiä löytyä. Kolmoslinja vie noin viidenkymmenen kilometrin päähän.Yhdensuuntainen metrolippu maksaa CNY8. Paikalliseen voi yrittää turvautua metrolippua ostaessa ja junaan noustessa, ettei tule valinneeksi linjan toista haaraa päätepysäkikseen. Metrokartta on hyvä olla mukana sekä englannin- että kiinankielisin pysäkein merkittynä.

Golden Pebble Beach 金石滩 Jīnshí tān

Hotelleja kaupungissa toki on. Päädyin isoon ketjuhotelliin. Nikko Hotel Dalian sijaitsee kävelymatkan päässä Zhongshanin aukiosta. Metrosta tullessa ei tosiaan kannata nousta liukuportaita aukiolle ellei todella ole menossa sinne, sillä siellä sitä sitten ollaan keskellä liikenneympyrää. Muita aukioita ovat Renminin aukio ja Xinghain aukio. Laodongin puisto (Labour Park, 劳动公园) on käymisen arvoinen. Puistot ovat kiinalaisten olohuoneita. 

Labour Park, Dalian

Kiinassa kesäkuussa on suomalaiselle ihan tarpeeksi lämmintä, Pekingissä lämpötila nousee 30 asteeseen, Dalianissa meren läheisyyden ansiosta hieman viileämpää. Café Copenhagenin tarjoilija sanoi, että kesäkuu on parasta aikaa Dalianissa vierailuun. 

Dalianissa on Forest Zoo, jossa ilmeisesti myös pandoja. Siellä ei tullut käytyä tällä matkalla. 

Suunnistin kaupungissa iPhonen oman kartan ja MapsMe-sovelluksen avulla. Metrokartat oli mukana valmiiksi.

Taipei, Taiwan

Moni kollega oli kehunut Taipeita tai Taiwania yleensä. Pitihän se kokea ennen kuin poistun Manner-Kiinasta. 

Saapuessa passiin tulee "ROC (Taiwan)" -leima. Kyseessä on siis Kiinan tasavalta eli englanniksi The Republic of China. Enintään 90 päivän turistimatkalle suomalaiset voivat matkustaa Taiwanille ilman viisumia. Tarkista kuitenkin maahantulosäännökset ennen matkaasi. 

Taiwan 101 -näköalatorni ja kauppakeskus No. 7, Section 5, Xinyi Road, Xinyi District, Taipei City, Taiwan 111. Sateisella ja sumuisella säällä näkymät saattavat olla heikot. 

Taipei 101

Muumi-kahvila Moomin café 嚕嚕米主題餐庁 No. 81, Section 1, Da'an Road, Da’an District, Taipei City, Taiwan 106 - Google tietää kahvilan "pienten annosten ravintolaksi". Itse en tiennyt kahvilan olemassaolosta, etsin kirjakauppaa ja löysin Muumi-kahvilan. Voisi mennä huonomminkin. Kahvilan yhteydessä on myymälä.

Tamsui District.  Danshui-metrolinjan pääteasema. 

Daan Forest Park. No. 1號, Section 2, Xinsheng South Road, Da’an District, Taipei City, Taiwan 106. Olin varsin aikaisin liikkeellä mutta enpä ollut ainoa! 

National Chiang Kai-shek Memorial Hall. No. 21號, Zhongshan South Road, Zhongzheng District, Taipei City, Taiwan 100. En oikein tiennyt, mitä odottaa mutta varsin massiivinen rakennelma. 

Eslite R79 Store / Zhongshan Underground Book Street. Yhdistää
Taipein metroasemat Zhongshan Station and Shuanglian Station - kirjojen ystävän must-kohde. 

Taipei Main Station.  Mikäli lentosi lähtee Taoyuanin lentokentältä, voit lähtöselvittää laukkusi koneeseen jo MTR-asemalla ja suunnata itse vielä hetkeksi nähtävyyksiä katselemaan tai shoppailemaan. 

Botanical Garden. No. 53號, Nanhai Road, Zhongzheng District, Taipei City, Taiwan 10066. Google Mapsin mukaan avautuu jo klo 5.30, joten aamuvirkuille ainakin on jotakin tekemistä. 

Kuljin bussilla 1840 Taoyuanin lentoasemalta hotelliini. Sama bussi kulkee Taipein kahden lentokentän välillä. Lentoasemalla oli selkeä ohjeistus bussipysäkille ja lipun sai ostettua helposti tiskiltä. 

Taiwanin valuutta on Taiwanin dollari (TWD). Ulkomaalaisella kortilla sai nostettua helposti automaatista paikallista valuuttaa. Käteisellä maksaminen ei ollut ongelma, eikä ulkomaalaista korttiakaan kieltäydytty ottamaan vastaan maksuvälineenä. 

Taipein metroverkko oli selkeä ja selvisin matkani aikana 72 tunnin metrokortilla. Sen sain ostettua metroaseman infopisteestä. 

Pidin Taipeista ja vähän harmittelin, ettei tullut käytyä siellä aiemmin. Kesäkuussa on kuuman kosteaa ja sadekuurot yleisiä.


 

Shanhaiguan 山海关

Kävimme kollegan kanssa päiväretkellä Shanhaiguanissa junalla. Pekingistä G- tai D-junalla menee noin kolme tuntia. Näimme kaupungin muurin ja Laolongtoun (Old Dragon Head). 

 

Old Dragon's Head (Laolongtou)

Meri! Olin aika innoissani ja niin olivat kiinalaisetkin.Meren rannalla kun oltiin tuuli jonkin verran.

Kaupunginmuuri oli kävelymatkan päässä asemasta ja merenrantaan mentiin taksilla. Paikalliset taksikuskit olivat hyvinkin hanakoita tarjoamaan palveluitaan kielimuurista huolimatta. Juna-asema oli rempassa, joten vaikka saavuimme aseman pohjoispuolelta, piti eteläpuolelta mennä sisälle, mikä tarkoitti kävelymatkaa (äänestimme jaloillamme, aseman taksikuskit olivat ärsyttäviä). 

Ilmeisesti kohteen huippusesonki ei ollut vielä näin toukokuussa alkanut. Oli suht rauhallista - paitsi aseman odotussalissa. Ryhmänvetäjillä oli viirien sijaan numeroidut sulkapallomailat.

Jeju

Viime vuonna kävin Soulissa ja Gangneungissa sen verran pikaisella visiitillä, että jäi vähän Etelä-Korea kaivelmaan. Nyt kun tiesin Jejun saaren olemassaolosta, varasin sinne lennot + hotellin. Kannattaa perehtyä lentokenttäkuvioihin, jos lentää esimerkiksi Soulin kautta, sillä olin sitten onnistunut varaamaan lennot PEK-GMP-CJU, joka sisältää sen, että Gimpon ulkomaan terminaalista pitää mennä lyhyt matka shuttlebussilla Gimpon kotimaan terminaaliin. Maahantulossa oli jonoa mutta ehdin kyllä. Paluu oli sitten CJU-GMP-ICN-PEK eli bussilla airport express way'ta pitkin. Kahden ja puolen tunnin vaihtoaika riitti hyvin, vaikka sitä jännitinkin.

Jejun lentokenttä on lähellä keskustaa

Etukäteissuunnittelu jäi vähän vähemmälle, joten päätin sitten Jejun lentokentältä hypätä suoraan taksiin, joka vei hotelliin. Varauduin tähän sentään printtaamalla hotellin osoitteen koreaksi. Paluumatkaa varten sain hotellin vastaanotosta bussien numerot, jotka vievät lentokentälle. Saaren julkinen liikenne on bussien varassa. 

 

Jejun kaupungissa on kiva kävellä

Turistibussi on edullinen tapa tutustua Jejun kaupunkiin. Ensimmäinen lähtö on klo 9 ja viimeinen klo 17. Bussiin voi ostaa joko päivälipun (13 000 wonia) tai kertalipun (3000 wonia). Bussi kulkee kunkin pysäkin ohi kerran tunnissa, joten oma aikataulu kannattaa suunnitella sen mukaan. Reitin varrella on Jejun lentokenttä ja Jejun bussiterminaali. Mikäs sen mukavampaa kuin yhdistää lentokentälle meno turistiajeluun... Itse köröttelin bussilla melkein koko kierroksen Sarabongin puiston pysäkille.

Sarabong-puistosta on mukavat näkymät

Yleisesti ottaen Jeju oli mukavaa vaihtelua Pekingiin. Shoppailumahdollisuuksia, kulttuuria ja käveltävää riitti muutaman päivän matkalle. Jungangin maanalainen shoppailukäytävä toimi suojateiden korvikkeena, katsoin vain maanpäältä, mistä  numerosta minun tulisi tulla ulos. Englannin kielen taito vaihteli. 

Tuliaiseksi Jejulta ja Koreasta kannattaa tuoda kosmetiikkaa. Kiinassakin myytävä Innisfree oli jo valmiiksi tuttu. Ruokapuolelta mandariinisuklaa osoittautui nappivalinnaksi. 

Toukokuussa ei ollut liian lämmin - kahtakymmentä astetta. Koska kyseessä on saari, voi pitkähihaistakin tarvita. 

Aiemmin en ole hotellihuoneessa nähnyt emergency ropea, joten on hyvä muistaa, että maanjäristykset ja tsunamit ovat mahdollisia. Sen vuoksi matkustusilmoituksen tekeminen on suositeltavaa.

Pekingin kirjakaupat

Kirjafriikin seikkailut Pekingissä alkavat pikkuhiljaa päättyä. Saavuin Kiinaan (ja Aasiaan) ensimmäistä kertaa elämässäni vajaa kaksi vuotta sitten. Laukuissani oli muutama kirja, joten melko pian piti alkaa etsi uutta luettavaa, mikä ei ole helppoa Pekingissä. Kollegani oli suositellut minulle e-kirjoja, mutta en lämmennyt idealle. Pekingissä on harvoja englanninkielisiä kirjoja myyviä kirjakauppoja. Tässä listattuna muutama keino täydentää kirjahyllyä: 

1. Wangfujing-ostoskadun Beijing Foreign Language Bookstore.  235 Wangfujing St, Dong Dan, Dongcheng Qu, Kiina, 100006

Klassikoita ja melko kattava valikoima englanninkielistä kirjallisuutta, myös matkaoppaita ja kieltenopiskelumateriaalia. 

2. Page One -ketjun Qianmenin myymälän esittelen vierailleni kauppana, jossa Jenni Haukio kävi Tasavallan Presidentin ollessa valtiovierailulla Pekingissä tammikuussa 2019. Kolmannesta kerroksesta on mainiot näkymät ja siellä moni kiinalainenkin ottaa selfietä. 

3. Bookworm Chaoyang, S Sanlitun Rd, 三里屯南街4号院 järjestää tapahtumia. 

4. Roundaboutin järjestämät Book Fair'it Pekingin kansainvälisillä kouluilla on vaihtelevia. Joskus tapahtumasta lähtee tyhjin käsin, joskus kymmenen kirjan kera. 

5. Työpaikkani Ota ja Jätä -kirjahylly on aarreaitta. 

6. Helsinki-Vantaan lentoaseman BookSwap-piste on aina tsekkaamisen arvoinen. 《Ikävä kyllä kirjanvaihtopiste suljettiin koronan aikana》