Tämä kirja tarttui mukaan hypermarketista eikä omasta hyllystä. Muutenkin viimeaikoina olen tuonut kirjahyllyyni muutaman kirjan lisää...
Colm Tóibínin kirjaan pohjautuen on tehty elokuva mutta en ole vielä sitä nähnyt. Helmet-lukuhaasteesta kirja täyttää kohdan 3: kirjassa rakastutaan.
Pidin kirjailijan kuvailevasta tyylistä. Päähenkilö Eilis Lacey muuttaa Irlannista New Yorkiin. Samastuin tietenkin nuoreen sankarittareen, vaikka toki 1950-luvulla ulkomaille muuttaminen oli toisenlaista, kun valtameren ylityskin vei enemmän aikaa.
Ihmettelyä... lähinnä elokuvista, tv-sarjoista, musiikista, kirjoista ja matkailusta
sunnuntai 17. huhtikuuta 2016
keskiviikko 13. huhtikuuta 2016
Alkuvuoden valkokangashetket - Seen in cinema lately
Tammikuu vain jotenkin meni ohitseni niin, etten ehtinyt käydä leffateatterissa kertaakaan. Asia korjaantui heti helmikuun ensimmäisenä päivänä, kun olin Genevessä. Kävin Ciné 17 -nimisessä leffateatterissa katsomassa Tanskalaisen tytön. Eddie Redmaynen ja Alicia Vikanderin tähdittämä elokuva aiheutti heti kaukokaipuun Kööpenhaminaan, jossa tosin olen käynyt vain kerran. Pääosanesittäjien lisäksi plussaa Ben Whishaw'sta ja belgialaisnäyttelijä Matthias Schoenaertsista, joka tuntuu olevan yhdessä jos toisessa leffassa (mm. Far From the Madding Crowd, A Bigger Splash).
Maaliskuun puolessavälissä kävin katsomassa elokuvan London Has Fallen kaksi päivää ennen Brysselin iskuja. Kerrankin menin ex tempore leffaan ja valitsin elokuvan sen mukaan, mikä sattui seuraavaksi alkamaan... Vauhdikas elokuva oli, sitä ei voi kieltää, joiltain osin ennalta-arvattava mutta pisteet Lontoosta ja Gerald Butlerista.
Onnenonkijan näin maaliskuun lopussa, kun olin Helsingissä pääsiäistä viettämässä. Kotimaista elokuvaa kun näkee Keski-Euroopassa harvemmin valkokankaalta, on hyvä käydä siis koti-Suomessa leffassa. Romanttinen komedia pitää aineksensa suht hyvin koossa. Instagram-päivityksin ajatteleva bloggaava hepsankeikka Marja tarvitsee todella miljoonaperijä-Olavin apua.
Ehdin juuri ja juuri nähdä 2 yötä aamuun -elokuvan Season Film Festivalilla ennen kuin piti lähteä takaisin Belgiaan. Mikko Kuparisen ohjaamassa elokuvassa Mikko Nousiaisen esittämä Jaakko tutustuu Vilnassa ranskalaiseen Carolineen (Marie-Josée Croze, kanadalainen näyttelijä). Tässä draamaelokuvassa on mukava tunnelma, varsin elämänmakuinen elokuva. Näytöksen lopuksi paikalla olivat ohjaaja (kuvassa toinen vasemmalta) ja naispääosan esittäjä (kuvassa toinen oikealta. Yleisö sai esittää kysymyksiä. Eräs kehui ohjaajaa ei-hollywoodmaisesta loppuratkaisuista. Suosittelen elokuvaa lämpimästi.
Eilen tuli sitten lähdettyä työpäivän päätteeksi katsomaan elokuvaa Pride and Prejudice and Zombies. Myönnettäköön heti alkuun, etten pidä kauhu- tai zombileffoista mutta Jane Austenin klassikkoromaaniin käärittynä sekin menee. Elizabethia näyttelee Downton Abbeystä ja hiljaittain BBC1:lla esitetystä War & Peace -sarjasta tuttu Lily James. Mr Darcyna on minulle lähinnä Brighton Rock -filmatisoinnista tuttu Sam Riley. Kemiat pelaavat pääparilla suht hyvin yhteen. Täytyy sanoa, että kosintakohtaus oli vauhdikkain näkemistäni Ylpeys ja ennakkoluulo -versioita. Doctor Whon Matt Smith on nappivalinta Mr Collinsin rooliin. Game of Thronesin Charles Dance oli varsin erilaisessa roolissa Mr Bennetina kuin myös Lena Heydey, joka näytteli Lady Catherine de Burghia. Leffassa vedetään romaanin mutkat suoriksi ja höystetään maailmanlopun tunnelmin zombihyökkäyksissä mutta varsin kelvollista viihdettä, jota ei suinkaan tule ottaa liian vakavasti.
I must confess that I am not a fan of zombie films but I did went to see Pride and Prejudice and Zombies. I actually liked the film. There was still Jane Austen's novel behind it, so it was quite fun to watch this interpretations. Casting was great - I am sure that we will see Lily James in many epic dramas to come!
Maaliskuun puolessavälissä kävin katsomassa elokuvan London Has Fallen kaksi päivää ennen Brysselin iskuja. Kerrankin menin ex tempore leffaan ja valitsin elokuvan sen mukaan, mikä sattui seuraavaksi alkamaan... Vauhdikas elokuva oli, sitä ei voi kieltää, joiltain osin ennalta-arvattava mutta pisteet Lontoosta ja Gerald Butlerista.
Onnenonkijan näin maaliskuun lopussa, kun olin Helsingissä pääsiäistä viettämässä. Kotimaista elokuvaa kun näkee Keski-Euroopassa harvemmin valkokankaalta, on hyvä käydä siis koti-Suomessa leffassa. Romanttinen komedia pitää aineksensa suht hyvin koossa. Instagram-päivityksin ajatteleva bloggaava hepsankeikka Marja tarvitsee todella miljoonaperijä-Olavin apua.
Ehdin juuri ja juuri nähdä 2 yötä aamuun -elokuvan Season Film Festivalilla ennen kuin piti lähteä takaisin Belgiaan. Mikko Kuparisen ohjaamassa elokuvassa Mikko Nousiaisen esittämä Jaakko tutustuu Vilnassa ranskalaiseen Carolineen (Marie-Josée Croze, kanadalainen näyttelijä). Tässä draamaelokuvassa on mukava tunnelma, varsin elämänmakuinen elokuva. Näytöksen lopuksi paikalla olivat ohjaaja (kuvassa toinen vasemmalta) ja naispääosan esittäjä (kuvassa toinen oikealta. Yleisö sai esittää kysymyksiä. Eräs kehui ohjaajaa ei-hollywoodmaisesta loppuratkaisuista. Suosittelen elokuvaa lämpimästi.
![]() |
| 2 yötä aamuun -elokuvan ohjaaja ja naispääosan esittäjä (kuvassa keskellä) |
Eilen tuli sitten lähdettyä työpäivän päätteeksi katsomaan elokuvaa Pride and Prejudice and Zombies. Myönnettäköön heti alkuun, etten pidä kauhu- tai zombileffoista mutta Jane Austenin klassikkoromaaniin käärittynä sekin menee. Elizabethia näyttelee Downton Abbeystä ja hiljaittain BBC1:lla esitetystä War & Peace -sarjasta tuttu Lily James. Mr Darcyna on minulle lähinnä Brighton Rock -filmatisoinnista tuttu Sam Riley. Kemiat pelaavat pääparilla suht hyvin yhteen. Täytyy sanoa, että kosintakohtaus oli vauhdikkain näkemistäni Ylpeys ja ennakkoluulo -versioita. Doctor Whon Matt Smith on nappivalinta Mr Collinsin rooliin. Game of Thronesin Charles Dance oli varsin erilaisessa roolissa Mr Bennetina kuin myös Lena Heydey, joka näytteli Lady Catherine de Burghia. Leffassa vedetään romaanin mutkat suoriksi ja höystetään maailmanlopun tunnelmin zombihyökkäyksissä mutta varsin kelvollista viihdettä, jota ei suinkaan tule ottaa liian vakavasti.
**
This year, thus far, I have seen five films on the silver screen. I started the year in Geneva in Ciné17 where I went to see The Danish Girl. The film made me want to go to Copenhagen.
Second film I saw was action-packed London Has Fallen. I saw it just two days prior to Brussels attacks which gave a whole new perspective to the film. I liked Gerald Butler and London. Entertaining but somewhat predictable.
During my Easter holiday in Helsinki I had the privilege of seeing two Finnish films – Gold Digger and 2 Nights till Morning. Gold Digger was enjoyable romantic comedy where young blogger Marja with money problems accidentally meets an heir to a paper industry dynasty Olavi. The film was filmed in Turku region. Summery Finland is always nice to watch! 2 Nights till Morning is set in Vilnius, Lithuania. In the film French architect Caroline encounters Finnish DJ Jaakko. Mikko Kuparinen's film had an international feeling in it. In a way it reminded me about Kaksi tarinaa rakkaudesta.
I must confess that I am not a fan of zombie films but I did went to see Pride and Prejudice and Zombies. I actually liked the film. There was still Jane Austen's novel behind it, so it was quite fun to watch this interpretations. Casting was great - I am sure that we will see Lily James in many epic dramas to come!
lauantai 12. maaliskuuta 2016
Lukuhaaste jatkuu
Kirjahyllyn tyhjennys jatkuu. Tai no, Robert Galbraithin Career of Evil tuli käytyä hakemassa Waterstone's-kirjakaupasta ihan varta vasten. Kävin hiljattain Lontoossa, ja pystyin melkein kuvittelemaan itseni Lontooseen. Tässä pätkä kirjasta (sivulta 213).
Dekkarilinjalla jatketaan: Helmetin lukuhaasteen #5 kirjan kannesta voi tehdä kirjanaaman: Jussi Alder-Olsen: Pullopostia.
Kirjahyllyssäni luvattoman kauan lukemattomana ollut Antoine de Saint-Exupéryn Pikku Prinssin kautta saan ruksattua kohdan #18 lastenkirja.
Yhteensä tänä vuonna kirjoja olen saanut luettua yhdeksän, Helmet-lukuhaasteen listan kohtia täytetty kahdeksan.
Robin, too, was thinking of London. It had Matthew in its spell, but he had no interest in the labyrinthine worlds she probed daily during her detective work. He looked excitedly towards the surface glitter: the best restaurants, the best areas to live, as though London was a huge Monopoly board.
Dekkarilinjalla jatketaan: Helmetin lukuhaasteen #5 kirjan kannesta voi tehdä kirjanaaman: Jussi Alder-Olsen: Pullopostia.
Kirjahyllyssäni luvattoman kauan lukemattomana ollut Antoine de Saint-Exupéryn Pikku Prinssin kautta saan ruksattua kohdan #18 lastenkirja.
Yhteensä tänä vuonna kirjoja olen saanut luettua yhdeksän, Helmet-lukuhaasteen listan kohtia täytetty kahdeksan.
lauantai 27. helmikuuta 2016
Lukuhaaste 2016: Camilla Läckberg: Majakanvartija
Kuudes kirja tänä vuonna! Helmetin lukuhaaste #19: Kirjan päähenkilö on unelmatyössäsi. Camilla Läckbergin dekkareissa Erika on kirjailija, joka auttaa poliisimiestään ratkomaan rikoksia Fjällbackassa. Vuosia sitten haaveilin kirjailijan urasta.
Tuli sitten eilen käytyä Brysselin Waterstone's-myymälässä. Poistuin sieltä kirjan kanssa, jota aloin heti lukea...
Vielä kun haastaisin itseni lukemaan kirjan ruotsiksi ja ranskaksi. Onneksi hyllyssäni tällaisia kirjoja on, joten ei tarvitse kovin kauaksi lähteä. Haastavinta on jatkaa lukemista, kun on aloittanut ranskankielistä kirjaa. Ei se ole niin vakavaa, jos ei ymmärrä kaikkia sanoja, kunhan ymmärtää suunnilleen, mistä on kyse.
*
Tuli sitten eilen käytyä Brysselin Waterstone's-myymälässä. Poistuin sieltä kirjan kanssa, jota aloin heti lukea...
*
Vielä kun haastaisin itseni lukemaan kirjan ruotsiksi ja ranskaksi. Onneksi hyllyssäni tällaisia kirjoja on, joten ei tarvitse kovin kauaksi lähteä. Haastavinta on jatkaa lukemista, kun on aloittanut ranskankielistä kirjaa. Ei se ole niin vakavaa, jos ei ymmärrä kaikkia sanoja, kunhan ymmärtää suunnilleen, mistä on kyse.
tiistai 23. helmikuuta 2016
Pari päivää Lontoossa
Junamatka Brysselistä Lontooseen ei sujunut Lillen pysähdyksen jälkeen niin kuin Strömsössä, sillä matka tyssäsi hetkeksi Kanaalitunneliin. Matka jatkui sen jälkeen, kun sähkövika oli saanut korjattua. Lontoon St Pancrasin asemalle juna saapui noin kolme varttia myöhässä.
Tällä kertaa majoituin tuttuvaperheen luona, joten matkakustannukset jäivät pieniksi.
Suosittelen lämpimästi Greenwichin puistoa, näkymät ovat mainiot ja sään salliessa on varsin miellyttävä olla vain ja kävellä!
Köysiratahissi Thamesin yli? Kyllä, kiitos! Hinta yhdensuuntaiselle matkalle oli 3,50 puntaa. Varsin harmaalta Lontoo näytti lauantaiaamuna mutta ihan hauska tapa aloittaa päivä. Royal Victoria -DLR-asema on varsin lähellä.
Tällä kertaa majoituin tuttuvaperheen luona, joten matkakustannukset jäivät pieniksi.
![]() |
| Greenwich Park |
Suosittelen lämpimästi Greenwichin puistoa, näkymät ovat mainiot ja sään salliessa on varsin miellyttävä olla vain ja kävellä!
![]() |
| Greenwich |
![]() |
| Emirates Air-Line |
torstai 18. helmikuuta 2016
Lukuhaaste 2016: Colorless Tsukuru Tazaki and His Years of Pilgrimage
Olen ennenkin
lukenut Haruki Murakamin kirjoja. Colorless
Tsukuru Tazaki and His Years of Pilgrimage eli suomeksi Värittömän miehen
vaellusvuodet tarttui mukaani Pariisin kuuluisasta Shakespeare & Co
-kirjakaupasta. Siellä kirjaan leimataan Shakespeare and Company Kilometer Zero
Paris -leima. Leimasta huolimatta kirja päätyy kierrätykseen. Pidän Murakamin
tyylistä kirjoittaa. Erityisesti Suomi-kuvausta oli hauska lukea.
#2 Matkakertomus menee jo nyt vähän väljän
tulkinnan kautta mutta tottahan toki kirjassa matkustetaan. Nimittäin Tokiosta
Helsinkiin ja edelleen Hämeenlinnaan. Elämähän on suuri matka, joten en aio sen
enempää miettiä tätä kategoria-asiaa.
keskiviikko 17. helmikuuta 2016
I saw him first - years ago!
Remember Colin Firth in Ballykissangel? It seems like years, really. It's a funny thing with films and TV series. First you see one actor in one film or TV series, then you forget all about him - or try to find the other films he's been and suddenly you are watching a big Hollywood film and bang! You see an old familiar face.
Let's take another example. Daniel Craig in The Ice House in 1997. I don't remember much from that adaptation of Minette Walter's book but I do remember the young and bit foolish DS McLoughlin. His face namely. And then films come and go. Until I am standing in Paris metro in spring 2006 and there are this two British ladies discussing the Blonde Bond. And ten years later? He's still 007. Well, at least until his successor is chosen.
James Corden, then? You know, Smithy from Gavin & Stacey, the lovely British comedy. Now he hosts Late Late Night Show with James Corden - the one with Car Karaoke with stars like Adele!
Time flies and so on. I am not going to start with the younger actors or actresses because that would make me feel so old.
Let's take another example. Daniel Craig in The Ice House in 1997. I don't remember much from that adaptation of Minette Walter's book but I do remember the young and bit foolish DS McLoughlin. His face namely. And then films come and go. Until I am standing in Paris metro in spring 2006 and there are this two British ladies discussing the Blonde Bond. And ten years later? He's still 007. Well, at least until his successor is chosen.
James Corden, then? You know, Smithy from Gavin & Stacey, the lovely British comedy. Now he hosts Late Late Night Show with James Corden - the one with Car Karaoke with stars like Adele!
Time flies and so on. I am not going to start with the younger actors or actresses because that would make me feel so old.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






