Kirjojen ystävän Bryssel-vinkit

Nopealla Google-haulla toki löytää jo Waterstones-kirjakaupan mutta se kannattaa ehdottamasti käydä katsomassa. Tosin esimerkiksi Rue Neuven City2-ostoskeskuksen Fnacista saattaa löytää samoja kirjoja muutamaa euroa edullisemmin. Ranskankielentaitoisille toki paikalliset kirjakaupat, kuten Filigranes (Avenue des Arts) ovat aarreaittoja.

Käytettyjä englannin-, hollannin- ja ranskankielisiä kirjoja kannattaa koluta Pêle-Mêle-divareista (Chaussee de Waterloo tai Rue du Midi. Lisäys 1/2025: Myös Yumanin (Chaussée de Charleroi 123) valikoima kannattaa käydä tsekkaamassa. Petits riens -kierrätysmyymälällä Rue Américainilla on ihan erillinen kirjaosasto. Chaussée d'Ixelles 252  ja  Rue Vanderkindere 248 on Oxfamin kirjamyymälä.

Sarjakuvien ystäville on museota ja sarjakuvaseiniä, joiden avulla voi alkaa tutustua kaupunkiin.

Ennen Brysselin-matkaa voi lukea vaikkapa Tuomas Vimman uusimman teoksen Koodinimi Taïga, jos pitää jännityksestä. Kirjassa seikkaillaan Brysselin lisäksi myös Pariisissa. 

Lisäys 2.12.2022: Kannattaa myös käydä tsekkaamassa paikalliset kirjanvaihtohyllyt, boites à livres. Myös Belgian juna-asemilla saattaa törmätä moisiin. 

Paluu Brysseliin - muutamia huomioita

Belgia avasi rajansa 15.6. ja 13.7. alkaen Belgiasta voi matkustaa Suomeen ilman karanteenia.

Elämme kummallisia aikoja. Paluu Brysseliin, vaikkakin vain lyhyeksi aikaa tuntui pitkään epätodelliselta mutta lopulta se toteutui.

Kaupunki ei ollut juurikaan kolmessa vuodessa muuttunut mutta muutamia asioita mainitakseni:
- vihreämpi keskusta - vähemmän autoja ja enemmän viheralueita
- Uniqlo on rantautunut Brysseliin ja syksyllä avataan jo toinen myymälä
- Ravintola Wagamama on tullut kaupunkiin
- Satunnainen matkailija voi maksaa joukkoliikennevälineissä lähimaksukortillaan - matkan hinnaksi tulee 2,10 €

Miss Sherlock

HBO Nordicin sarjavalikoimasta löytyi japanilaisversio Sherlock Holmesista. Miss Sherlock -sarjaksi nimetty sarja vie katsojan nykypäivän Tokioon, jossa tapahtumat käynnistää tohtiri Waton mentorin erikoinen kuolema. Hän tutustuu erikoislaatuiseen Sherlockiin. Japanilaisversiossa on oma Mrs Hudson, komisario Lestrade ja on Sherlockilla velikin. Wato ja Sherlock ovat naisia.
Lähinnä uteliaisuudesta aloin katsoa sarjaa. Kyllä se viihdyttää, ja Japani tuo lisämakua tarinaan mutta jatkoa sarjalle ei ilmeisesti ole tehty.

YouTuben ranskalaissuosikkini

Nykyään YouTubesta löytyy vaikka ja mitä, kaikkea aina ASRM-videoista kuinka irrotan iPhonen akun -opetusvideoiden kautta musiikin ihmeelliseen maailmaan. Ranskankielinen musiikki soi harvemmin radiossa Suomessa. Aiemmin taisi olla Patricia Kaas, joka sai radiosoittoja. Televisiomainoksista joskus ranskan kielelle herkistynyt korvani bongaa joitakin ranskankielisiä pätkiä mutta tässä muutama artisti, jotka haluaisin nostaa muidenkin tietoisuuteen.  

Mickael Miro - L'horloge tourne

Bigflo & Oli - Dommage 

Indila - Love Story 

Pomme - Sans toi 

Star Wars Episode IV The Rise of Skywalker

George Lucas suunnitteli avaruusoopperansa yhdeksänosaiseksi. Trilogioista keskimmäinen valmistui; ensimmäisenä Uusi toivo, Imperiumin vastaisku ja Jedin paluu valmistuivat 1977, 1980 ja 1983. Elokuvasaaga esitteli jediritarit, droidit, TIE-hävittäjät ja mystisen Voiman. Elokuvista tuli ilmiö. Jatkoa saatiin vasta vuonna 1999, kun Pimeä uhka tuli valkokankaalle. Elokuva oli ensimmäinen Tähtien sota -elokuva, jonka näin valkokankaalla. Olin nuori ja silloin pidin elokuvasta. Tarina vei aikaan ennen episodien IV-VI tapahtumia eli kun Darth Vader eli Anakin Skywalker oli pieni pellavapäinen poika. Kloonien hyökkäys (2002) ja Sithin kosto jatkoivat tarinaa. Vuonna 2015 The Force Awakens toi Tähtien sodat jälleen uudelle vuosikymmenelle. The Last Jedi (2017) jatkoi tarinaa ja nyt The Rise of Skywalker päättää tämän trilogian ja samalla koko kolmoistrilogian. 

Viimeisin elokuva jakaa mielipiteitä. Yrittääkö se miellyttää liikaa faneja tuomalla elementtejä vanhoista elokuvista (oliko jollakulla jo ikävä ewokeja?)? Oliko loppu liian arvattava? Vastaako se kysymyksiin? Onko elokuvassa liikaa hahmoja (Dominic Monaghanin Beaumont Kin, mitä hän oikein tekee leffassa?)?

Richard E Grantin hahmo Pryde oli olemukseltaan vähän kuin Peter Cushing (Uuden toivon Tarkin) muuten hänen tärkein roolinsa on päättää Huxin kohtalosta - aika tylyä, eikö? Ihan kiva, että Billy Dee Williams teki paluun Lando Calrissianina. Denis Lawson palasi myös Wedge Antillesin rooliin. 

Odotin elokuvalta vähän enemmän. Miksi elokuva päättyy niin kuin se päättyy?

Syyslomapuuhaa

Todettakoon heti alkuun, etten viettänyt syyslomaa. Kuitenkin sekä työväenopiston korean kurssi ja työpaikan ranskan ryhmä olivat tauolla, joten olikin sitten hyvää aikaa näperellä koreaksi kurssilaisten nimiä.  

Vaikeusastetta lisäsi se, että tehtävä palautetaan Moodleen. Eli pitää tehdä tietokoneella. Nyt tietenkin alan kuulostaa jo aivan kalkkiutuneelta fossiililta mutta eikö työväenopiston kurssien pitänyt olla hauskoja, ei niin vakavia, omaksi iloksi suoritettavia? Kiva, että jos tunti jää väliin, voi Moodlesta katsoa, mistä jäi paitsi. Tässä kun on kahden muunkin instituution Moodlessa vähän enemmän tositarkoituksella.

Koreankielinen näppäimistö askartelee tavut kohdilleen, mikä on ihan kätevää, kun vasta alkutaipaleella ollaan. 

En ole vieläkään kokeillut Netflixiä mutta ainakin korealaisten sarjojen tarjonta näyttää lupaavalta. 

Hanguleja oppimassa

Venäjän opiskelua alkuun hidastaa "uudet" kirjaimet. Kyrillisissa kirjaimissa sentään osa on tuttuja, ei ihan kaikkia tarvitse opetella alusta asti. Muutenkin kyseisen kielen opiskelussa auttavat suomen kielestä tutut sanat, kuten mesta ja sontikka. Kiinan kielen kohdalla menee ihan solmuun, kun pitäisi alkaa opiskella merkkejä eikä ihan muutama merkki riitäkään... Korean kieltä opiskellessa joutuu opettelemaan uudet aakkoset (hangul, 한글) mutta niitä on "vain" neljätoista konsonanttia ja kymmenen vokaalia.

Työväenopiston ensimmäinen korean tunti keskittyi lähinnä korean kielen ja kulttuurin esittelyyn. Seuraavalla tunnilla opettaja esitteli korean aakkosten vokaalit. Osa kurssilaisista on mitä ilmeisemmin opiskellut kieltä aiemmin, joten oli hiukkasen turhauttavaa, kun itse oli niin sanotusti ihan pihalla. Kolmannella tunnilla käsiteltiin konsonantit.

Duolingossa on mahdollista opetella koreaa mutta aika nopeasti siirrytään lauseisiin. Toisin kuin kiinassa, koreaa ei romanisoida eli kirjoiteta latinalaisin kirjaimin auki. Kiinassa kun voi "fuskata" pinyineillä. Tinycardissa on mahdollista harjoitella hanguleita mutta ongelmana on tietenkin se, että ne on tehty englannin puhujille. Onneksi on YouTube, mistä löytyy lukuisia videoita.

Suomenkielistä korean oppikirjaa ei ole markkinoilla. Kiinan ja japanin oppikirjoja taitaa olla jo useampi suomeksi. Googlen kääntäjässä on korean kielen kohdalla toiminto, että matkapuhelimen näytöllä voi kirjoittaa merkkejä käsin ja Google sitten tulkitsee käsin. Kätevää!