maanantai 23. joulukuuta 2019

Star Wars Episode IV The Rise of Skywalker

George Lucas suunnitteli avaruusoopperansa yhdeksänosaiseksi. Trilogioista keskimmäinen valmistui; ensimmäisenä Uusi toivo, Imperiumin vastaisku ja Jedin paluu valmistuivat 1977, 1980 ja 1983. Elokuvasaaga esitteli jediritarit, droidit, TIE-hävittäjät ja mystisen Voiman. Elokuvista tuli ilmiö. Jatkoa saatiin vasta vuonna 1999, kun Pimeä uhka tuli valkokankaalle. Elokuva oli ensimmäinen Tähtien sota -elokuva, jonka näin valkokankaalla. Olin nuori ja silloin pidin elokuvasta. Tarina vei aikaan ennen episodien IV-VI tapahtumia eli kun Darth Vader eli Anakin Skywalker oli pieni pellavapäinen poika. Kloonien hyökkäys (2002) ja Sithin kosto jatkoivat tarinaa. Vuonna 2015 The Force Awakens toi Tähtien sodat jälleen uudelle vuosikymmenelle. The Last Jedi (2017) jatkoi tarinaa ja nyt The Rise of Skywalker päättää tämän trilogian ja samalla koko kolmoistrilogian. 

Viimeisin elokuva jakaa mielipiteitä. Yrittääkö se miellyttää liikaa faneja tuomalla elementtejä vanhoista elokuvista (oliko jollakulla jo ikävä ewokeja?)? Oliko loppu liian arvattava? Vastaako se kysymyksiin? Onko elokuvassa liikaa hahmoja (Dominic Monaghanin Beaumont Kin, mitä hän oikein tekee leffassa?)?

Richard E Grantin hahmo Pryde oli olemukseltaan vähän kuin Peter Cushing (Uuden toivon Tarkin) muuten hänen tärkein roolinsa on päättää Huxin kohtalosta - aika tylyä, eikö? Ihan kiva, että Billy Dee Williams teki paluun Lando Calrissianina. Denis Lawson palasi myös Wedge Antillesin rooliin. 

Odotin elokuvalta vähän enemmän. Miksi elokuva päättyy niin kuin se päättyy?


lauantai 19. lokakuuta 2019

Syyslomapuuhaa

Todettakoon heti alkuun, etten viettänyt syyslomaa. Kuitenkin sekä työväenopiston korean kurssi ja työpaikan ranskan ryhmä olivat tauolla, joten olikin sitten hyvää aikaa näperellä koreaksi kurssilaisten nimiä.  

Vaikeusastetta lisäsi se, että tehtävä palautetaan Moodleen. Eli pitää tehdä tietokoneella. Nyt tietenkin alan kuulostaa jo aivan kalkkiutuneelta fossiililta mutta eikö työväenopiston kurssien pitänyt olla hauskoja, ei niin vakavia, omaksi iloksi suoritettavia? Kiva, että jos tunti jää väliin, voi Moodlesta katsoa, mistä jäi paitsi. Tässä kun on kahden muunkin instituution Moodlessa vähän enemmän tositarkoituksella.

Koreankielinen näppäimistö askartelee tavut kohdilleen, mikä on ihan kätevää, kun vasta alkutaipaleella ollaan. 

En ole vieläkään kokeillut Netflixiä mutta ainakin korealaisten sarjojen tarjonta näyttää lupaavalta. 

sunnuntai 6. lokakuuta 2019

Hanguleja oppimassa

Venäjän opiskelua alkuun hidastaa "uudet" kirjaimet. Kyrillisissa kirjaimissa sentään osa on tuttuja, ei ihan kaikkia tarvitse opetella alusta asti. Muutenkin kyseisen kielen opiskelussa auttavat suomen kielestä tutut sanat, kuten mesta ja sontikka. Kiinan kielen kohdalla menee ihan solmuun, kun pitäisi alkaa opiskella merkkejä eikä ihan muutama merkki riitäkään... Korean kieltä opiskellessa joutuu opettelemaan uudet aakkoset (hangul한글) mutta niitä on "vain" neljätoista konsonanttia ja kymmenen vokaalia.

Työväenopiston ensimmäinen korean tunti keskittyi lähinnä korean kielen ja kulttuurin esittelyyn. Seuraavalla tunnilla opettaja esitteli korean aakkosten vokaalit. Osa kurssilaisista on mitä ilmeisemmin opiskellut kieltä aiemmin, joten oli hiukkasen turhauttavaa, kun itse oli niin sanotusti ihan pihalla. Kolmannella tunnilla käsiteltiin konsonantit.

Duolingossa on mahdollista opetella koreaa mutta aika nopeasti siirrytään lauseisiin. Toisin kuin kiinassa, koreaa ei romanisoida eli kirjoiteta latinalaisin kirjaimin auki. Kiinassa kun voi "fuskata" pinyineillä. Tinycardissa on mahdollista harjoitella hanguleita mutta ongelmana on tietenkin se, että ne on tehty englannin puhujille. Onneksi on YouTube, mistä löytyy lukuisia videoita.

Suomenkielistä korean oppikirjaa ei ole markkinoilla. Kiinan ja japanin oppikirjoja taitaa olla jo useampi suomeksi. Googlen kääntäjässä on korean kielen kohdalla toiminto, että matkapuhelimen näytöllä voi kirjoittaa merkkejä käsin ja Google sitten tulkitsee käsin. Kätevää!




tiistai 17. syyskuuta 2019

Korean alkeiskurssilla

Koska kiinanopiskelu oli liian vaikeaa (ja palasin takaisin Suomeen!), ilmoittauduin työväenopiston korean alkeet -kurssille. Kurssi toteutetaan Espoon työväenopistolla toivekurssina. Helsinginkin puolella kurssi toteutetaan mutta Espoon kurssilla on natiiviopettaja - Japanissa syntynyt eteläkorealainen - joka puhuu suomea. Suomalaisella opettajalla varmasti hyvin kieli hallussa ja opetusmetodit ehkä paremmin suomalaiseen koulujärjestelmään soveltuvat mutta aito on aina aitoa.

Kurssilla ikäjakauma on melkoinen -  15-vuotiaasta 74-vuotiaaseen. Naisia on enemmän. Moni on tullut kurssille katsottuaan korealaisia draamasarjoja tai (kummi)tyttö on innostunut KPOPista tms. On hienoa, että edulliset työväenopiston kurssit mahdollistavat tällaisen opiskelun. Toki voi olla, että kerran viikossa ei edetä mitenkään supernopeasti ja kielitaitoa ei niin helposti kartu, on kivaa, että pääsee oppimaan hangul-kirjoitusmerkkejä! 

On mahdollisuus oppia korealaisesta kulttuuristakin. En esimerkiksi tiennyt, että Koreassa lapsi on syntymästään yksivuotias, sillä lapsi on viettänyt äitinsä kohdussa jo melkein vuoden. Lisäksi opin, että Jejun saarella puhuttu korea poikkeaa muualla puhutusta koreasta sen verran, että sitä pidetään kielitieteellisesti erillisenä kielenä, kun taas muut Soulin alueen ulkopuolella puhuttavan korean eri ilmentyvät ovat murteita. 

Ensi viikolla sitten aletaan käydä korean merkkejä, hanguleita läpi. 

Korean kieltä suomeksi: http://www.kanjikaveri.net/korea/ 
University of Hawai'i Press'in julkaiseman Intergrated Korean -kirjan oppimateriaali on verkossa: https://kleartextbook.com/

keskiviikko 26. kesäkuuta 2019

Osaka ja Kioto

Huonoin tekosyy varata matka: jenejä vielä jäljellä. Tokion matkan jälkeen jäi vielä Japani-fiilistä päälle ja ostaa päräytin sitten lennot Kansain kansainväliselle lentokentälle (KIX). Shenzen Airlines vei minut Pekingistä Osakaan. Lento saapui sen verran myöhään ja lentokenttämuodollisuuksiin meni oma aikansa, joten kovin paljon en ehtinyt tehdä siellä. Kansain lentokentän juna-asemalta JR-junalla Nambaan ja sieltä Midosuji-linjalla hotelliin. Olin valmis nukkumaan! Aamulla pikakierros hotellin lähiympäristössä ja lähikaupassa, kävellen Anellon lippulaivamyymälään, josta ei tarttunut mitään mukaan. Sen sijaan Uniqlon myymälässä tuli kevennettyä kukkaroa. 

Shinkansen-junalla pääsee Kiotoon vartissa Shin-Osaka-asemalta. Oikean laiturin löytyminen vaati juna-aseman henkilökunnan apua. Onneksi lippua näyttämällä vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä. Junan 1-3 vaunut olivat sellaisia, joihin pystyi istumaan ilman paikkavarausta. 

Inari-juna-aseman laiturilla


Fushimi Inari Taisha on helposti saavutettavissa. JR:n Nara-linjalla Inari-asemalle Kioton juna-asemalta ja olet perillä. Tosin huipulle kipuaminen onkin sitten oma juttunsa. Inarin juna-aseman vieressä on pieni ruokakauppa, joten vettä ja pikkupurtavaa voi ostaa sieltä. Tuliaiset jäivät ostamatta alueen turistipuodista, kun korttioston raja oli JPY5000 (noin 40 €) ja käteistä ei ollut tarpeeksi. Ihan hyvä näin.  

Koululaisia Fushimi Inari Taishalla


Kioton juna-aseman alue on kyllä melkoinen kompleksi: Shinkansen, JR ja metro sekä ostoskeskuksia ja ravintoloita. Bussitkin lähtevät asemalta. 

Kioto rautatieaseman näköala tasanne Toji-temppeli
Kioton rautatiemuseon näköalatasanteelta näkyy Toji-temppeli


Lähellä on Tō-ji-temppeli, Kioton rautatiemuseo, Akvaario, Umekoji-puisto ja Nishihongwan-ji-temppeli. 

Kansain lentokentältä voi ennen terminaalialueelle menoa tehdä ostoksia ykkösterminaalin kolmannessa kerroksessa. Neljännessä kerroksessa, josta ulkomaan lennot lähtevät, on alueita, joissa voi pakata ja punnita laukkunsa. Terminaalialueella on joitakin kauppoja. 



Dalian maailmankartalle

Dàlián 大连 on satamakaupunki Liaoningin maakunnassa Kiinassa.Sellainen vajaan neljän miljoonan asukkaan kaupunki, josta en ollut juurikaan kuullut puhuttavan. Pekingistä kaupunkiin pääsee huippunopealla junalla noin viidessä tunnissa. Juna saapuu Dalianin pohjoiselle asemalle, josta pääsee keskustaan metrolinjojen yksi ja kaksi yhdistelmällä, vaihto Xi'an Roadin asemalla. Metrolipun hinta ei päätä huimaa: CNY5. Lentäen menisi vain tunti mutta lentokenttämuodollisuudet, sinne matkustaminen kestää aikansa, puhumattakaan siitä, miten Kiinan sisäiset lennot ovat usein kuulemma myöhässä. 

Monessa Kiina-matkaoppaassa mainitaan Dalianin historia - näkyy niin japanilais- kuin venäläistyylisissä rakennuksissa. Russian Culture Street oli suomalaiselle aika pettymys. Kuka tulee Kiinaan asti ostamaan maatuskoja ja venäläistä suklaata? Wikivoyagen Dalianin matkaopas osoittautui varsin hyödylliseksi tietolähteeksi, TripAdvisorista bongattiin Café Copenhagen, jonka henkilökunta teki myönteisen vaikutuksen kielitaidollaan. 

Omatoimimatkailijakin selviää matkasta Golden Pebble Beachille 金石滩 Jīnshí tān, vaikka Dalianin juna-aseman vierestä ei meinannut metrosisäänkäyntiä löytyä. Kolmoslinja vie noin viidenkymmenen kilometrin päähän.Yhdensuuntainen metrolippu maksaa CNY8. Paikalliseen voi yrittää turvautua metrolippua ostaessa ja junaan noustessa, ettei tule valinneeksi linjan toista haaraa päätepysäkikseen. Metrokartta on hyvä olla mukana sekä englannin- että kiinankielisin pysäkein merkittynä.

Golden Pebble Beach 金石滩 Jīnshí tān


Hotelleja kaupungissa toki on. Päädyin isoon ketjuhotelliin. Nikko Hotel Dalian sijaitsee kävelymatkan päässä Zhongshanin aukiosta. Metrosta tullessa ei tosiaan kannata nousta liukuportaita aukiolle ellei todella ole menossa sinne, sillä siellä sitä sitten ollaan keskellä liikenneympyrää. Muita aukioita ovat Renminin aukio ja Xinghain aukio. Laodongin puisto (Labour Park, 劳动公园) on käymisen arvoinen. Puistot ovat kiinalaisten olohuoneita. 

Laodong Park, Dalian
Labour Park, Dalian
Kiinassa kesäkuussa on suomalaiselle ihan tarpeeksi lämmintä, Pekingissä lämpötila nousee 30 asteeseen, Dalianissa meren läheisyyden ansiosta hieman viileämpää. Café Copenhagenin tarjoilija sanoi, että kesäkuu on parasta aikaa Dalianissa vierailuun. 

Dalianissa on Forest Zoo, jossa ilmeisesti myös pandoja. Siellä ei tullut käytyä tällä matkalla. 

Suunnistin kaupungissa iPhonen oman kartan ja MapsMe-sovelluksen avulla. Metrokartat oli mukana valmiiksi.

lauantai 8. kesäkuuta 2019

Taipei, Taiwan

Moni kollega oli kehunut Taipeita tai Taiwania yleensä. Pitihän se kokea ennen kuin poistun Manner-Kiinasta. 

Saapuessa passiin tulee "ROC (Taiwan)" -leima. Kyseessä on siis Kiinan tasavalta eli englanniksi The Republic of China. Enintään 90 päivän turistimatkalle suomalaiset voivat matkustaa Taiwanille ilman viisumia. Tarkista kuitenkin maahantulosäännökset ennen matkaasi. 

Taiwan 101 -näköalatorni ja kauppakeskus No. 7, Section 5, Xinyi Road, Xinyi District, Taipei City, Taiwan 111. Sateisella ja sumuisella säällä näkymät saattavat olla heikot. 

Taiwan
Taipei 101


Muumi-kahvila Moomin café 嚕嚕米主題餐庁 No. 81, Section 1, Da'an Road, Da’an District, Taipei City, Taiwan 106 - Google tietää kahvilan "pienten annosten ravintolaksi". Itse en tiennyt kahvilan olemassaolosta, etsin kirjakauppaa ja löysin Muumi-kahvilan. Voisi mennä huonomminkin. Kahvilan yhteydessä on myymälä.

Tamsui District.  Danshui-metrolinjan pääteasema. 

Daan Forest Park. No. 1號, Section 2, Xinsheng South Road, Da’an District, Taipei City, Taiwan 106. Olin varsin aikaisin liikkeellä mutta enpä ollut ainoa! 

National Chiang Kai-shek Memorial Hall. No. 21號, Zhongshan South Road, Zhongzheng District, Taipei City, Taiwan 100. En oikein tiennyt, mitä odottaa mutta varsin massiivinen rakennelma. 

Eslite R79 Store / Zhongshan Underground Book Street. Yhdistää
Taipein metroasemat Zhongshan Station and Shuanglian Station - kirjojen ystävän must-kohde. 

Taipei Main Station.  Mikäli lentosi lähtee Taoyuanin lentokentältä, voit lähtöselvittää laukkusi koneeseen jo MTR-asemalla ja suunnata itse vielä hetkeksi nähtävyyksiä katselemaan tai shoppailemaan. 

Botanical Garden. No. 53號, Nanhai Road, Zhongzheng District, Taipei City, Taiwan 10066. Google Mapsin mukaan avautuu jo klo 5.30, joten aamuvirkuille ainakin on jotakin tekemistä. 

Kuljin bussilla 1840 Taoyuanin lentoasemalta hotelliini. Sama bussi kulkee Taipein kahden lentokentän välillä. Lentoasemalla oli selkeä ohjeistus bussipysäkille ja lipun sai ostettua helposti tiskiltä. 

Taiwanin valuutta on Taiwanin dollari (TWD). Ulkomaalaisella kortilla sai nostettua helposti automaatista paikallista valuuttaa. Käteisellä maksaminen ei ollut ongelma, eikä ulkomaalaista korttiakaan kieltäydytty ottamaan vastaan maksuvälineenä. 

Taipein metroverkko oli selkeä ja selvisin matkani aikana 72 tunnin metrokortilla. Sen sain ostettua metroaseman infopisteestä. 

Pidin Taipeista ja vähän harmittelin, ettei tullut käytyä siellä aiemmin. Kesäkuussa on kuuman kosteaa ja sadekuurot yleisiä.