Antwerpen ei petä koskaan

Brysselissä, Belgian sydämessä asumisessa on se hyvä puoli, ettei sieltä ole kovin pitkä matka minnekään maan sisällä. Antwerpeniin pääsee junalla vajaassa tunnissa eikä viikonloppuna weekend-lipputarjouksen ansiosta menopaluulipusta tarvitse maksaa kuin 8,40 €.

Syy, miksi lähdin vaihteen vuoksi sunnuntaina Antwerpeniin oli se, että kaupat olivat poikkeuksellisesti avoinna näin pyhänä. Belgian tietyissä kaupungeissa kaupat avaavat ovensa kuun ensimmäisenä sunnuntaina. Olin sen verran aikaisin liikkeellä, etteivät kaikki liikkeet olleet vielä avoinna, joten sateesta huolimatta lähdin tallustelemaan ympäriinsä. Kaupunki alkaa olla jo sen verran tuttu, etten tarvitse karttaa. Löysin sattumalta ihastuttavan 't Stad Leest -kirjakaupan. Suurin osa kirjoista oli toki hollanninkielisiä mutta korttivalikoima oli vallan mielenkiintoinen. 

Antwerpenissä on jonkin verran liikkeitä, joita ei ole Brysselissä, kuten esimerkiksi Uniqlo ja suomalaisille varsin tuttu Iittala. 

Antwerpen Centraal -asema on näkemisen arvoinen, moni pysähtyy asemalla kuvaamaan sitä sisältä ja ulkoa. Keväällä aseman vieressä oli maailmanpyörä, jonka kyydistä sitä pääsi ihailemaan vierestä. Antwerpenin eläintarha on aseman vieressä.  

Antwerpen Centraal

Viime reissulla esittelin ystävälleni kaupunkia ja kävimme Caffe Mundi -kahvilassa. Wagamama-ravintola ei ole vielä tullut Suomeen mutta Antwerpenin lisäksi olen käynyt sellaisessa mm. Dublinissa ja Tukholmassa. 

**

Antwerp is definitely worth visiting. It's the only place in Belgium outside Brussels I have been ten times already. The main railway station Antwerpen Centraal is beautiful. This Sunday I found a nice book shop called 't Stad Leest. It has an interesting selection of postcards!
 

Sarjakuvamaa Belgia

Tintti, Anu ja Antti, Smurffit ja Lucky Luke, kyllä! Kaikki edellä mainitut ovat belgialaisia sarjakuvia. Belgiassa, kuten Ranskassakin, sarjakuvia arvostetaan aivan eri tavalla kuin Suomessa. Lyhenne BD (la bande dessinée) tulee tutuksi. Brysselin keskustassa on lukuisia sarjakuvakauppoja. Antikvariaateista tekee kunnon löytöjä (no juu, ranskankielisia tosin). Kirjakaupoissa on paljon sarjakuvavalikoimaa. Vuosittainen Brysselin sarjakuvafestivaali saa ihmiset liikkeelle aivan eri tavalla kuin Suomessa.

Kyltti Tintin luojan, Hergén lapsuudenkodin ulkoseinässä

Brysselin keskustassa joillakin kaduilla on vaihtoehtoiset nimet. Kadut on nimetty nimittäin sarjakuvahahmojen nimien mukaan. Puhumattakaan sarjakuvaseinistä. Siinä missä Helsingissä kohistaan nyt muraaleista, on Brysselissä ja sen lähialueella ollut sarjakuva-aiheisia seiniä jo pitkään. Mikäs on sen mukavampaa kuin selvittää parin seinän osoite ja lähteä sunnuntaikävelylle bongaamaan sarjakuvaseiniä? Niilo Pielinen, Piko, Tintti, Quick ja Flupke, Yoko Tsuno ovat vain muutamia esimerkkejä seiniin ikuistetuista sankareista. Stockelin metroaseman seinät ovat omistettu Tintti-sarjakuvalle!

Sarjakuvaseinä Spirou* (Piko)

Brysselissä on myös Belgialaisen sarjakuvan keskus. MOOF eli Museum of Original Figurines on täynnä figuriineja!  

Miten olisi erä shakkia?

*)Sarjakuvafilmatisoinneista pitäville tiedoksi, että Pikku Piko seikkailee elokuvateattereihin lokakuussa 2018. Elokuvan ohjaa Nicolas Bary. 

Brysselin puistoista

Brysselissä ja sen pääkaupunkialueella riittää puistoja. Koululaiset syövät ruokatunnilla eväitään puistossaan, lenkkeilijöitä saa välillä väistellä ja koiratkin saattavat viilettää vapaina. 

Jardins D'Egmont on vähän piilossa mutta sinne pääsee Boulevard de Waterloolta.

Jardins d'Egmont

Parc Cinquantenaire / Jubelpark on varsin suosittu. Sinne on helppo löytää esimerkiksi Schumanin metroasemalta, kunhan vain paikallistaa riemukaaren ensin tai sitten Meroden metroasemalta. Puistossa järjestetään erilaisia tapahtumia vuoden mittaan. Useampi museo tarjoaa tekemistä pitkäksi aikaa.

"Sinkkupuisto"

Parc de Bruxelles / Warandepark sijaitsee lähellä kuninkaanlinnaa, joskin kuningasperhe asuu Laekenissa. Viime vuonna puistoon istutettiin suomalainen koivu Jean Sibeliuksen 150-vuotissyntymäpäivän johdosta.

Le square du 21 juillet  / Square van 21ste juli on Laekenissa.

Le Square de 21 juillet

Parc Tenboos sijaitsee Ixelles'ssä. Jopa sateisella ilmalla se houkutteli minut sinne. Sunnuntaikävely mahdollisti täydellisen rauhallisen hetken, mustarastas lauloi ja oli muuten täysin hiljaista.

Parc Tenboos

Kielten opiskelusta

Talvella aloin harjoitella hollantia Duolingon avulla. Mielestäni se tuki hollannin opiskelua hyvin, vaikka kieltämättä oma sorminäppäryys ja nopeus aiheuttivat sen, että saatoin jumiutua johonkin tehtävään useammaksi päiväksi – varsinkin puhelimella. Puhelinsovellus antaa kolme virhettä anteeksi (joskus tosin kirjoitusvirheet annetaan anteeksi ilman sydänten menetystä). Pöytäkoneella ei pääse eteenpäin ennen kuin antaa oikean vastauksen kaikkiin kohtiin. Tosin välillä tuli huijattua kieliasun kanssa copy-paste-toimintoa käyttäen. Hups. Hollannin kielen oikeinkirjoitus ei ole vahvimpia puoliani.

Ennen Walesin matkaani etenin muutaman tehtävän kymrin kielessä. Ei kovinkaan hyödyllistä opiskella kyseistä kieltä – ainakin Cardiffissa englannilla pärjäsi mainiosti. Ihan toki mielenkiinnosta kannattaa tutustua! Kyltit ovat kaksikieliset Walesissa.

Venäjän kielen alkeet kolme vuotta sitten aloittaneelle Duolingon venäjän tehtävät vaikuttivat vähän hankalilta. Voi valita, näyttääkö ohjelma kyrillisin vai länsimaisin kirjaimin. Translitterointi ei oikein suju minulta.

Joissakin kielissä voi hypätä osan tehtävistä alkutestin avulla – ranskassa pääsin melko pitkälle mutta yllättäen ruotsissa minulla ei sitten Duolingon mukaan ollutkaan taitoja, mikä yllätti. Ehkä taas menee oman nopeuden ja huolimattomuuden piikkiin. Vaikka toki sanasto katoaa, kun kieltä ei harrasta. Brysselissä kuulee silloin tällöin ruotsia ja ScanShop-kaupassa pääsee joskus harjoittelemaankin. Duolingolla on suht mukava palauttaa mieleen sanastoa. Jonkin verran tulee uuttakin sanastoa vastaan.

Duolingo on hyvä väline tukemaan kielten opiskelua mutta ei suinkaan tulisi jättää vain sen varaan. Tulevaa Madridin matkaa olen jonkin verran olen tehnyt espanjan kielen tehtäviä mutta eipä se ole edistynyt. 

Memrisea kokeilin myös. Latasin sovelluksen Android-puhelimeen. Käyttöliittymä on helppo käyttöinen. Toiston kautta oppii.

Kieltä toki parhaiten oppii vuorovaikutustilanteissa. Netistä löytyy pilvin pimein videoita, joissa opetetaan laskemaan ja perustervehdykset. Islannin kielellä tervehtiminen sujuu helpommin tämän videon katsomisen jälkeen.

Doctor Who Experience, Cardiff

Tottahan toki oli käytävä Doctor Who -näyttelyssä samalla, kun kävin Cardiffissa. Kokemus sisältää vähän Linnanmäen Vekkulaa muistuttavan interaktiivisen osuuden, jonka jälkeen voi omaan tahtiin tutustua sarjan puvustukseen ja rekvisiittaan. Lopuksi on mahdollisuus ostaa oheistuotteita.
Syyskuisena arkipäivänä etukäteisvaraus ei ole välttämätön mutta säästää toki aikaa. 

The Fourth Doctor Attire

Cardiff Central -asemalle pääsee Lontoon Paddington-asemalta kahdessa tunnissa. Asemalta voi jatkaa Cardiff Bayhin paikallisjunalla tai bussilla. Jalkaisin matkaan menee puolisen tuntia.

TARDIS

People asked me why was I going to Cardiff and my answer was because I have never been there.  Now that I finally had the opportunity to visit Cardiff I also wanted to go to the Doctor Who Experience, which I liked.

 

Kortrijk

Junalla matkustaminen Belgiassa on tehty helpoksi. Juna-asemalta matkalipun voi ostaa automaatista myös englanniksi. Viikonloppuisin menopaluulipun saa puoleen hintaan, joten kovinkaan suurta lovea lompakkoon ei tule. Aikataulusta näkee yleensä hyvissä ajoin, miltä laiturilta juna lähtee. Joskus tulee toki myöhästymisiä ja raidevaihdoksia. SNCB:n eli Belgian junayhtiön matkapuhelinsovellus kertoo reaaliajassa aikataulut ja siitä voi etukäteen vaikkapa katsoa, millä kaikilla asemilla juna pysähtyy. 

En ollut koskaan käynyt Kortrijkissä, joka sijaitsee Länsi-Flanderissa, Belgian hollanninkielisellä alueella. Pohjois-Ranskan Lille on vain 25 kilometrin päässä. Brysselistä Kortrijkiin pääsee suoralla junayhteydellä noin puolessatoissa tunnissa IC-junalla. Hyvässä seurassa tai mukavan kirjan kanssa matka taittuu nopeasti. 

Laiturilta laskeuduttuani junaradan ali kulkevaan tunneliin. Belgiassa tottuneena matkaajana huomasin heti "centrum"-kyltin, joten lähdin seuraamaan sitä. Kaupunki on ottanut turistit hyvin huomioon, sillä matkailuneuvontaan oli hyvä opastus. Paikallinen suuri aukio (Grote markt) löytyi ikään kuin vahingossa. Parasta onkin se, ettei turhaan stressaa, vaan kulkee fiiliksen mukaan. 

Ostoskeskus tarjosi melko kattavan valikoiman erilaisia kauppoja mutta en ostanut sieltä mitään. Oxfamin kirjamyymälä yllätti laajuudellaan. Kortrijkin kirjasto on käymisen arvoinen, vaikka sieltä ei mitään lainaisikaan. Kaupunki on Lucky Luken luojan Morris'n (oik. Maurice de Bevere) syntymäkaupunki. Kirjastossa on muun muassa Lucky Luke -patsas.

James Bond -näyttely Pariisissa

Päivä Pariisissa on vähän niin kuin Päivä Tukholmassa -risteily mutta ilman laivalla hengailua. Brysselistä kun Thalys-juna kiitää 1,5 tunnissa.

Tuli käytyä James Bond -näyttelyssä Grande halle de la Villette'ssä. Tulin suoraan Gare du Nordin juna-asemalta metrolla Porte de Pantin -metroasemalle, josta oli lyhyt kävelymatka perille. Olin ostanut liput etukäteen mutta tiskiltäkin olisi saanut sen jonottamatta. Puoli kymmeneltä, kun näyttely avautui, jonossa oli vain toistakymmentä ihmistä. Nähtävillä oli asuja ja rekvisiittaa eri 007-leffoista sekä tietoa kirjailijasta Ian Flemingistä. Näyttely oli mielestäni ihan sopivan laaja. Myymälästä tarttui mukaan vain muutama postikortti. 

Aston Martin

Vanhempia 007-leffoja en ole katsonut pitkään aikaan, joten ihan kaikki Q-osaston härpäkkeet eivät olleet tuttuja.

Spectre

Harry Potter -näyttely

Brysselin messukeskuksessa Bruxelles Expossa on tämän kesän Harry Potter The Exhibition -näyttely. Se kiertää eri maita, viime kesänä olisi ollut mahdollisuus käydä Pariisissa mutta ei tullut käytyä. Brysselissä näyttely on aina 11. syyskuuta asti. Lipun saa kätevästi ostettua Ticketmaster.be-sivustolta. Aikuisten lippu maksaa 20,90 euroa ja lasten 15,90 euroa. Palais 2 -näyttelyhalli on merkitty hyvin eikä Heyselin metroasemalta ole pitkä kävelymatka. 

Harry Potter ja Feeniksin kilta -elokuvasta tutut opetusasetukset

Vaikka lippu olikin kätösessäni, en välttynyt jonottamiselta. Elokuisena lauantaipäivänä ihmisiä oli paljon liikkeellä. Näyttelyssä saa ottaa kuvia, mutta salaman käyttö on kielletty. Matkapuhelimella ottamani kuvat osin epäonnistuivat tunnelmavalaistuksen vuoksi. 

Oppiaineena ennustus

Esineiden esittelytekstit ovat paikallisilla kielillä - ranska ja flaami. En ottanut audio-opasta. Näyttelyn lopuksi on myymälä, josta voi ostaa oheistuotteita mm. taikasauvoja, vaatteita ja Kelmien kartan! Kaiken kaikkiaan ihan passeli näyttely, ehkä kuitenkin tarkoitettu hieman nuoremmille Potter-faneille kuin mitä itse olen.

Näyttelyssä paljon asuja elokuvista

The Harry Potter exhibition is in Brussels Expo until 11 September. For Harry Potter fans it's a must-see event but it's not for Muggles.



 

Star Trek Beyond

Star Trekin alkuperäissarja (1966-69) oli vain kolmen kauden mittainen. Viisikymmentä vuotta myöhemmin se on edelleen ajankohtainen, kun perjantaina 22.7. sen reboot-version kolmas elokuvaosa sai ensi-iltansa (tällä kertaa myös Suomessa). Tässä välissä on ehtinyt pienessä ruudussa pyöriä Star Trek Animated Series (1973-74), Star Trek Next Generation (1987-1994), Star Trek Voyager (1995-2001) sekä Enterprise (2001-2005). Uusin Star Trek -sarja Discovery alkanee tammikuussa 2017. Valkokankaalla ennen rebootia on tavattu alkuperäissarjan hahmot kuudesti ja Next Generation neljästi. 

Star Trek Beyond vie katsojansa miltei kolme vuotta eteenpäin Star Trek Into Darkness -elokuvan tapahtumista. Enterprisen kapteeni James T Kirk sanelee lokikirjaansa, ja samalla valkokankaalla nähdään avaruusaluksen normaalia elämää. Pidin tästä kohtauksesta. Alla IMDb:n sitaatit-osiosta lainattu pätkä:

Captain's Log, Stardate 2263.2. Today is our 966th day in deep space - A little under three years into our five year mission. The more time we spend out here, the harder it is to tell where one day ends and the next one begins. It can be a challenge to feel grounded, when even the gravity is artificial. But while we do what we can to make it feel like home. The crew, is always, continues to act admirably despite the rigors of our extended stay here in outer space. The personal sacrifices they made. We continue to search for new life-forms in order to establish firm diplomatic ties. Our extended time in uncharted territory has stretched the ship's mechanical capacities but fortunately our engineering department, led by Mr. Scott, is more than up to the job. The ship aside, prolong cohabitation has definitely had effects on the interpersonal dynamics. Some experiences for the better and some for the worse. As for me, things have started to feel a little episodic. The farther out we go, the more I find myself wondering what it is we are trying to accomplish.But if the universe is truly endless, then we are not striving for something forever out of reach. The Enterprise is scheduled for re-provisioning stop at Yorktown, the Federation's newest most advanced starbase. Perhaps a break from routine will offer up some respite from the mysteries of the unknown.

Trailerin nähneelle tulee tuskin yllätyksenä tieto, että rutiinireissu Yorktowniin, federaation avaruustukikohtaan ei mene ihan niin kuin Strömsössä. Invaasio Enterpriseen ja aluksen evakuoiminen asettaa miehistön uuteen tilanteeseen. Jokseenkin eripuraiset Spock ja Leonard "Bones" McCoy lähestyvät jonkin verran toisiaan, Kirkin aisaparina onkin nuori Pavel Chekov, ja Scotty saa avukseen uuden tuttavuuden Jaylahin, jolla onkin pari ässää hihassaan. 

Pidin elokuvasta. Juoni vei tarinaa eteenpäin. Hahmoille oli yritetty rakentaa vähän enemmän taustaa, dialogi oli hyvää, Karl Urbanille oli tällä kertaa annettu enemmän valkokangasaikaa - muillekin hahmoille kuin Kirkille oli jätetty tilaa. 

Soundtrackista mainittakoon Beastie Boysin Sabotage.

Kaiken kaikkiaan viihdyttävä elokuva.

High-Rise

I haven't had the time to read JG Ballard's High-Rise and after seeing the film I'm not quite sure I want to. The cast was great with Tom Hiddleston in the lead, the vision was impressive but I understand those who left the movie theatre before the end. It was a strange film.

Tom Hiddleston, Sienna Miller, Jeremy Irons, Keeley Hawes samassa leffassa, jooh! High-Rise! Heti ensi-iltapäivänä katsomaan. Ööh. Johan oli outo leffa. Kirjaa en vielä ehtinyt lukea, mutta ehkä se sitten jälkikäteen avaa leffaa... Mutta soundtrackilta Portisheadin coveroima SOS on aikas hyvä!

Leffamaailmasta suru-uutinen

Uusimman Star Trek -elokuvan Beyond ensi-iltaa odotellessa ei tullut mieleenikään, että joku näyttelijöistä ehtisi menehtyä ennen kuin elokuva tulee valkokankaalle. Facebookista kuitenkin luin, että rebootissa Pavel Andreievich Chekovia näytellyt Anton Yelchin on kuollut 27 vuoden ikäisenä. 

Leffamaratoni ensi viikonloppuna lienee paikallaan. 

 

Tout de suite maintenant

Brussels Film Festival started yesterday and it will continue until Friday 24 June. I participated in a competition and I won two tickets to avant-première of Tout de suite maintenant. Despite the fact that I practically knew nothing of the film beforehand I liked it. The film was shown sans sous-titrage so a few jokes and so on were lost in translation. Director Pascal Bonitzer was present with her daughter Agathe (she played Nora in the film).

**

Vuoden ensimmäinen ranskalainen valkokangaselämys Tout de suite maintenant (vapaasti suomennettuna "kaikki tänne heti") tuli nähtyä Brysselin elokuvafestivaalilla, jolla elokuva esitettiin. Leffassa nuori nainen Nora (elokuvan ohjaajan Pascal Bonitzerin tytär Agathe) aloittaa uudessa työpaikassa finanssialalla.

Belgian rannikolla, osa 2: Blankenberge

Tällä viikolla sää ei ole suosinut. Tiistaina hiostavan päivän päätteeksi tuli ukkosen tuomana taivaalta rakeita. Vesisadetta on riittänyt! Lauantaille ei luvattu mitenkään erityisen hyvää säätä mutta päätin lähteä rannikolle. Viime vuonna kävin Oostendessa mutta sen jälkeen en ole "ehtinyt" sinnepäin. Nousin junaan Bruxelles-Midi / Brussel Zuid -asemalta. Olin ajoissa laiturilla, joten osasin varautua siihen, että juna jakautuu kahtia Bryggessä - ensimmäiset neljä vaunua jatkoivat matkaa Knokkeen ja viimeiset neljä Blankenbergeen. Asiasta ilmoitettiin sekä laiturinäytöllä että junassa kuulutuksin. Tosin on muistettava, että Brysselin jälkeen kuulutukset tulevat Flanderin puolella vain flaamiksi. Junamatka kestää puolitoista tuntia. Juna seisoo Bryggessä on kymmenen minuuttia. 

Pier Oost, Blankenberge

Vaikka mukani ei ollut karttaa, Centrum-kylttejä seuraamalla sekä matkapuhelimen karttasovelluksen avulla löysin rannalle. Kesäkuu ei ole vielä sesonkiaikaa, sillä sää ei todellakaan ollut rannalla loikoiluun otollinen ja Keski-Euroopassa lomaillaan elokuussa. Kävelin Zeedijkia pitkin Pier Oostille ja sitten rantaa pitkin. 

Blankenbergessä on Sea Life sekä Belle Epoque Centrum. En käynyt kummassakaan, vaan nautin meri-ilmasta. Blankenberge muistutti Brightonia (Brighton Pier vs. Pier Oost) ja Oostendea. Suurin osa kaupoista on Kerkstraatilla.

* *

I had a strange feeling of déjà vu when I saw Pier Oost of Blankenberge. Both the pier and the not so lovely weather reminded me of my trip to Brighton a couple years ago. This was my second trip to the Belgian Coast. Last year I visited Ostend.

It takes 90 minutes  from Brussels to Blankenberge by train. Make sure you are in the right coach as the train splits into two - the first coaches continue to Knokke and the rest to Blankenberge. 

I spent my time just wandering around. As I was born in a city by the sea I always feel more home when there's a sea near! 

Matkustaminen ei aina mene aivan suunnitellusti

Pariisiin pääsee Brysselistä puolessatoista tunnissa. Tuli kokeiltua sitä viime vuonna. Toimi vallan mainiosti. Ajattelin lähteä sinne uudelleen ja lisätä matkalle pari uutta kohdetta. 

Keskiviikkoiltana 26.5.2016 alkoi Belgiassa junalakko. En ollut huolissani. Tottahan kansainväliset junavuorot ajatetaan. Väärin. Thalys-junayhtiön sivuilla ilmoitettiin, että osa junavuoroista perutaan ajalla 31.5.-2.6. Ajattelin, että no, voinhan sitä hypätä sellaiseen Thalys-junaan, joka kulkee. Mutta ei! Tarkoituksenani oli jatkaa Pariisista Strasbourgiin junalla. Kuinka ollakaan tuo etukäteen varaamani TGV-junavuoro peruttiin. Viesti tuli vuorokautta ennen aiottua Pariisiin lähtöä illalla, joten päätin perua koko matkan sitten aamulla. 

Strasbourgista aikomukseni oli jatkaa matkaa vielä Luxemburgiin niin ikään TGV-junavuorolla, joka sekin loppujen lopuksi peruttiin. Belgian junalakko päättyi perjantai-iltana 3.6., joten laihana lohtuna matkustin lauantaina Antwerpeniin, joka toki on ihana kaupunki. 

Aina ei voi onnistua. Tästä opin sen, ettei ehkä kannata haalia liikaa kohteita yhdelle matkalle. 

Toukokuun loppua kohden - muutama kirja

James Bond -kirjoja on ilmestynyt Penguinin Modern Classics -sarjassa. Tuli luettua Live and Let Die (julkaistu suomeksi nimellä Elä ja anna toisten kuolla). Pidän Ian Flemingin kirjoitustyylistä.

The stars winked down their cryptic morse and he had no key to their cipher. 

 Jussi Adler-Olsenin Metsästäjät on Osasto Q -sarjan toinen kirja eli jälleen luen dekkareita väärässä järjestyksessä. 

Tällä vauhdilla kun jatkaisi vuoden loppuun eikä hankkisi kirjahyllyyn uusia kirjoja, voisi loppuvuodesta olla paljon tyhjempi hylly!
 

 

Amsterdam ja Rotterdam

Lämpömittari oli noussut jo yli kahdenkymmenen lämpöasteen, kun IC-juna Brysselistä saapui Amsterdamin Centraal-asemalle. Matkaan oli kulunut vähän yli kolme tuntia - noin tunnin verran aikaa säästäisi, jos hyppää Thalys-junan kyytiin. Helsingistä lentänyt ystäväni löytyi ruuhkaiselta asemalta suht helposti ja julkisen liikenteen 48 tunnin lipun ostettuani nousimme raitiovaunu nro 1 kyytiin. Hotellimme sijaitsi Overtoom-kadulla hyvin lähellä Vondelparkia, jossa kävimme muutamaan otteeseen kävelemässä.

Overtoomse sluis, Amsterdam

Amsterdamin reissuun kuuluu kanaaliristeily. Centraal-aseman liepeiltä lähtee useampi alus. Päädyimme tunnin risteilyyn - eipä helteisellä säällä oikein muutakaan tehnyt mieli tehdä. Ensikertalaiselle risteily tarjosi hyvän yleissilmäyksen kaupunkiin. 

Van Gogh -museoon kannattaa mennä aikaisin ja varata liput etukäteen. Menimme kello yhdentoista aikoihin etukäteen varatuilla lipuilla mutta silti tuntui, että oli hieman liian ahdasta.

Visa Electron -kortti ei yllättäen käynyt kaikkialla - aina ei käynyt luottokorttikaan, joten piti kaivaa lompakosta käteistä rahaa. 

* *

Jatkoimme matkaamme Rotterdamiin junalla. Mukavan rennon ja aurinkoisen Amsterdamin jälkeen Rotterdam tuntui alkuun vähän pettymykseltä mutta kyllä kaupunki on ehdottomasti vierailun arvoinen. Muun muassa Rotterdamin kirjasto teki vaikutuksen. Kubuswoning eli kuutiotalot olivat varsin erikoisia! 

Shoppailu jäi molemmissa kohteissa minimiin. Ensi kerralla sitten!

Kubuswoning, Rotterdam

 

Kirjaviikko

Lukuhaaste on hieman hidastunut, kun jostakin syystä hyllyyni on ilmestynyt lisää tavaraa. Merimieskirkon kirjatorilta mukaan lähtenyt Jarkko Sipilän Todennäköisin syin -teos tuli kyllä luettua ja saatua työpaikan kirjanvaihtopäivässä vaihdettua uudempaan saman kirjailijan teokseen Valepoliisi, jonka lukemisen aloitin luettuani loppuun Kaari Utrion Ruma kreivitär, joka täyttää sopivasti lukuhaasteen kohdan viihteellinen kirja. Sipilältä ilmestyy uusi Takamäki-dekkari Valheen kasvot kirjailijan Instagram-tilin päivityksen mukaan kuukauden kuluttua.

Perjantaina ylitin itseni ja osallistuin FNACin Toison d'Orin myymälään rencontre litterature -tapahtumaan perjantaina 29.4. Ranskalainen kirjailija David Foenkinos oli paikalla kertomassa uudesta kirjastaan Le mystère Henri Pick. Alkuun toki vähän mietitytti, ymmärränkö mitään mutta tilaisuus oli lyhyt -  myymälän ja kauppakeskuksen hälystä huolimatta ymmärsin suunnilleen, mistä oli kyse. Foenkinosin kirjoista on suomennettu kolme: Vaimoni eroottinen potentiaali, Nainen jonka nimi on Nathalie (alkuperäiskielellä La délicatesse) tästä on tehty elokuvakin!) ja Yhden elämän muistot. Näiden kolmen lisäksi olen lukenut ranskaksi kirjan Lennon, joka kertoo siis John Lennonista. 

David Foenkinos @Fnac Toison d'Or, Bruxelles

In order to clean up my bookshelf and read all the books in it before I leave Brussels I managed to reach my "quota" of two books per month last month. As the books were in Finnish, there is no point in repeating the names although some of Jarkko Sipilä's books have been translated to other languages. 

Friday the Toison d'Or Fnac offered a literary event as French author David Foenkinos was there to tell about his new book Le mystère Henri Pick. I was little surprised that there weren't so many people.

 

Lukuhaaste - Colm Tóibín: Brooklyn

Tämä kirja tarttui mukaan hypermarketista eikä omasta hyllystä. Muutenkin viimeaikoina olen tuonut kirjahyllyyni muutaman kirjan lisää... 

Colm Tóibínin kirjaan pohjautuen on tehty elokuva mutta en ole vielä sitä nähnyt. Helmet-lukuhaasteesta kirja täyttää kohdan 3: kirjassa rakastutaan. 

Pidin kirjailijan kuvailevasta tyylistä. Päähenkilö Eilis Lacey muuttaa Irlannista New Yorkiin. Samastuin tietenkin nuoreen sankarittareen, vaikka toki 1950-luvulla ulkomaille muuttaminen oli toisenlaista, kun valtameren ylityskin vei enemmän aikaa.

Alkuvuoden valkokangashetket - Seen in cinema lately

Tammikuu vain jotenkin meni ohitseni niin, etten ehtinyt käydä leffateatterissa kertaakaan. Asia korjaantui heti helmikuun ensimmäisenä päivänä, kun olin Genevessä. Kävin Ciné 17 -nimisessä leffateatterissa katsomassa Tanskalaisen tytön. Eddie Redmaynen ja Alicia Vikanderin tähdittämä elokuva aiheutti heti kaukokaipuun Kööpenhaminaan, jossa tosin olen käynyt vain kerran. Pääosanesittäjien lisäksi plussaa Ben Whishaw'sta ja belgialaisnäyttelijä Matthias Schoenaertsista, joka tuntuu olevan yhdessä jos toisessa leffassa (mm. Far From the Madding Crowd, A Bigger Splash). 

Maaliskuun puolessavälissä kävin katsomassa elokuvan London Has Fallen kaksi päivää ennen Brysselin iskuja. Kerrankin menin ex tempore leffaan ja valitsin elokuvan sen mukaan, mikä sattui seuraavaksi alkamaan... Vauhdikas elokuva oli, sitä ei voi kieltää, joiltain osin ennalta-arvattava mutta pisteet Lontoosta ja Gerald Butlerista.  

Onnenonkijan näin maaliskuun lopussa, kun olin Helsingissä pääsiäistä viettämässä. Kotimaista elokuvaa kun näkee Keski-Euroopassa harvemmin valkokankaalta, on hyvä käydä siis koti-Suomessa leffassa. Romanttinen komedia pitää aineksensa suht hyvin koossa. Instagram-päivityksin ajatteleva bloggaava hepsankeikka Marja tarvitsee todella miljoonaperijä-Olavin apua.

Ehdin juuri ja juuri nähdä 2 yötä aamuun -elokuvan Season Film Festivalilla ennen kuin piti lähteä takaisin Belgiaan. Mikko Kuparisen ohjaamassa elokuvassa Mikko Nousiaisen esittämä Jaakko tutustuu Vilnassa ranskalaiseen Carolineen (Marie-Josée Croze, kanadalainen näyttelijä). Tässä draamaelokuvassa on mukava tunnelma, varsin elämänmakuinen elokuva. Näytöksen lopuksi paikalla olivat ohjaaja (kuvassa toinen vasemmalta) ja naispääosan esittäjä (kuvassa toinen oikealta. Yleisö sai esittää kysymyksiä. Eräs kehui ohjaajaa ei-hollywoodmaisesta loppuratkaisuista. Suosittelen elokuvaa lämpimästi.

2 yötä aamuun -elokuvan ohjaaja ja naispääosan esittäjä
(kuvassa keskellä)

Eilen tuli sitten lähdettyä työpäivän päätteeksi katsomaan elokuvaa Pride and Prejudice and Zombies. Myönnettäköön heti alkuun, etten pidä kauhu- tai zombileffoista mutta Jane Austenin klassikkoromaaniin käärittynä sekin menee. Elizabethia näyttelee Downton Abbeystä ja hiljaittain BBC1:lla esitetystä War & Peace -sarjasta tuttu Lily James. Mr Darcyna on minulle lähinnä Brighton Rock -filmatisoinnista tuttu Sam Riley. Kemiat pelaavat pääparilla suht hyvin yhteen. Täytyy sanoa, että kosintakohtaus oli vauhdikkain näkemistäni Ylpeys ja ennakkoluulo -versioita. Doctor Whon Matt Smith on nappivalinta Mr Collinsin rooliin. Game of Thronesin Charles Dance oli varsin erilaisessa roolissa Mr Bennetina kuin myös Lena Heydey, joka näytteli Lady Catherine de Burghia. Leffassa vedetään romaanin mutkat suoriksi ja höystetään maailmanlopun tunnelmin zombihyökkäyksissä mutta varsin kelvollista viihdettä, jota ei suinkaan tule ottaa liian vakavasti. 

**

This year, thus far, I have seen five films on the silver screen. I started the year in Geneva in Ciné17 where I went to see The Danish Girl. The film made me want to go to Copenhagen.

Second film I saw was action-packed London Has Fallen. I saw it just two days prior to Brussels attacks which gave a whole new perspective to the film. I liked Gerald Butler and London. Entertaining but somewhat predictable.

During my Easter holiday in Helsinki I had the privilege of seeing two Finnish films – Gold Digger and 2 Nights till Morning. Gold Digger was enjoyable romantic comedy where young blogger Marja with money problems accidentally meets an heir to a paper industry dynasty Olavi. The film was filmed in Turku region. Summery Finland is always nice to watch! 2 Nights till Morning is set in Vilnius, Lithuania. In the film French architect Caroline encounters Finnish DJ Jaakko. Mikko Kuparinen's film had an international feeling in it. In a way it reminded me about Kaksi tarinaa rakkaudesta.

I must confess that I am not a fan of zombie films but I did went to see Pride and Prejudice and Zombies. I actually liked the film. There was still Jane Austen's novel behind it, so it was quite fun to watch this interpretations. Casting was great - I am sure that we will see Lily James in many epic dramas to come!
 
 

Lukuhaaste jatkuu

Kirjahyllyn tyhjennys jatkuu. Tai no, Robert Galbraithin Career of Evil tuli käytyä hakemassa Waterstone's-kirjakaupasta ihan varta vasten. Kävin hiljattain Lontoossa, ja pystyin melkein kuvittelemaan itseni Lontooseen. Tässä pätkä kirjasta (sivulta 213).

Robin, too, was thinking of London. It had Matthew in its spell, but he had no interest in the labyrinthine worlds she probed daily during her detective work. He looked excitedly towards the surface glitter: the best restaurants, the best areas to live, as though London was a huge Monopoly board. 

Dekkarilinjalla jatketaan: Helmetin lukuhaasteen #5 kirjan kannesta voi tehdä kirjanaaman: Jussi Alder-Olsen: Pullopostia.

Kirjahyllyssäni luvattoman kauan lukemattomana ollut Antoine de Saint-Exupéryn Pikku Prinssin kautta saan ruksattua kohdan #18 lastenkirja.

Yhteensä tänä vuonna kirjoja olen saanut luettua yhdeksän, Helmet-lukuhaasteen listan kohtia täytetty kahdeksan. 

Lukuhaaste 2016: Camilla Läckberg: Majakanvartija

Kuudes kirja tänä vuonna! Helmetin lukuhaaste #19: Kirjan päähenkilö on unelmatyössäsi. Camilla Läckbergin dekkareissa Erika on kirjailija, joka auttaa poliisimiestään ratkomaan rikoksia Fjällbackassa. Vuosia sitten haaveilin kirjailijan urasta. 

 *

Tuli sitten eilen käytyä Brysselin Waterstone's-myymälässä. Poistuin sieltä kirjan kanssa, jota aloin heti lukea... 

*

Vielä kun haastaisin itseni lukemaan kirjan ruotsiksi ja ranskaksi. Onneksi hyllyssäni tällaisia kirjoja on, joten ei tarvitse kovin kauaksi lähteä. Haastavinta on jatkaa lukemista, kun on aloittanut ranskankielistä kirjaa.  Ei se ole niin vakavaa, jos ei ymmärrä kaikkia sanoja, kunhan ymmärtää suunnilleen, mistä on kyse.

Pari päivää Lontoossa

Junamatka Brysselistä Lontooseen ei sujunut Lillen pysähdyksen jälkeen niin kuin Strömsössä, sillä matka tyssäsi hetkeksi Kanaalitunneliin. Matka jatkui sen jälkeen, kun sähkövika oli saanut korjattua. Lontoon St Pancrasin asemalle juna saapui noin kolme varttia myöhässä. 

Tällä kertaa majoituin tuttuvaperheen luona, joten matkakustannukset jäivät pieniksi.

Greenwich Park

Suosittelen lämpimästi Greenwichin puistoa, näkymät ovat mainiot ja sään salliessa on varsin miellyttävä olla vain ja kävellä!

Greenwich

Emirates Air-Line

Köysiratahissi Thamesin yli? Kyllä, kiitos! Hinta yhdensuuntaiselle matkalle oli 3,50 puntaa. Varsin harmaalta Lontoo näytti lauantaiaamuna mutta ihan hauska tapa aloittaa päivä. Royal Victoria -DLR-asema on varsin lähellä.

Lukuhaaste 2016: Colorless Tsukuru Tazaki and His Years of Pilgrimage

Olen ennenkin lukenut Haruki Murakamin kirjoja. Colorless Tsukuru Tazaki and His Years of Pilgrimage eli suomeksi Värittömän miehen vaellusvuodet tarttui mukaani Pariisin kuuluisasta Shakespeare & Co -kirjakaupasta. Siellä kirjaan leimataan Shakespeare and Company Kilometer Zero Paris -leima. Leimasta huolimatta kirja päätyy kierrätykseen. Pidän Murakamin tyylistä kirjoittaa. Erityisesti Suomi-kuvausta oli hauska lukea. 

#2 Matkakertomus menee jo nyt vähän väljän tulkinnan kautta mutta tottahan toki kirjassa matkustetaan. Nimittäin Tokiosta Helsinkiin ja edelleen Hämeenlinnaan. Elämähän on suuri matka, joten en aio sen enempää miettiä tätä kategoria-asiaa. 

I saw him first - years ago!

Remember Colin Firth in Ballykissangel? It seems like years, really. It's a funny thing with films and TV series. First you see one actor in one film or TV series, then you forget all about him - or try to find the other films he's been and suddenly you are watching a big Hollywood film and bang! You see an old familiar face. 

Let's take another example. Daniel Craig in The Ice House in 1997. I don't remember much from that adaptation of Minette Walter's book but I do remember the young and bit foolish DS McLoughlin. His face namely.  And then films come and go. Until I am standing in Paris metro in spring 2006 and there are this two British ladies discussing the Blonde Bond. And ten years later? He's still 007. Well, at least until his successor is chosen.

James Corden, then? You know, Smithy from Gavin & Stacey, the lovely British comedy. Now he hosts Late Late Night Show with James Corden - the one with Car Karaoke with stars like Adele! 


Time flies and so on. I am not going to start with the younger actors or actresses because that would make me feel so old.