Tänään käydessäni tavaratalossa jätin isonpuoleisen
muovikassin säilöön kaappiin. Kuinka ollakaan unohdin sen sinne, ja piti sahata
samaa väliä useamman kerran. Kerran jos toisenkin olen juossut koti-pesutupa -väliä,
kun pesuaineet, pestävät pyyhkeet tai jotakin muuta on unohtanut. Viiden vuoden
jälkeen olin jälleen Pariisin Charles de Gaullen lentokentän 2-terminaalissa,
jonne olin kerran lentänyt Wienin kautta mutta sen jälkeen olin aina lentänyt
SAS:in kanssa samaan allianssiin kuuluvien lentoyhtiöiden koneilla terminaali ykköseen, tuli
nostalginen ”I’ve been here before”.
Päiväni murmelina -elokuvassa (Groundhog Day, 1993) Bill
Murrayn esittämä Philip Connors herää joka aamu samaan päivään. Itse en ole
koskaan nähnyt elokuvaa, mutta ehdottomasti lisäisin sen katsottavien elokuvien
listalle, sillä samanlaisia ”time loopeja”, aikasilmukoita on erilaisilla
toteutuksilla tieteis- ja fantasiasarjoissa. Kiinnitin siihen huomiota
katsellessani uudelleen Supernaturalin kolmatta tuotantokautta. Kauden 11.
jaksossa "Mystery Spot" Sam herää joka aamu samaan päivään – päivä alkaa
aina uudelleen, kun Dean kuolee. Muutaman kerran päivä ehtii toistua ennen kuin
Samille tulee déja vu -fiilis ja alkaa haistaa palaneen käryä. Lopulta ratkaisu
tietenkin löytyy. Aiemmin näitä aikasilmuikoita on tullut vastaan muun muassa
Fringe-sarjassa (2.18 "White Tulip"), Buffy vampyyrintappajassa (6.5 "Life
Serial"), Salaisissa kansioissa (6.14”Monday") ja Star Trek: The Next
Generation'issa (2.13 "Time Squared").
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti