Déjà vu

Tänään käydessäni tavaratalossa jätin isonpuoleisen muovikassin säilöön kaappiin. Kuinka ollakaan unohdin sen sinne, ja piti sahata samaa väliä useamman kerran. Kerran jos toisenkin olen juossut koti-pesutupa -väliä, kun pesuaineet, pestävät pyyhkeet tai jotakin muuta on unohtanut. Viiden vuoden jälkeen olin jälleen Pariisin Charles de Gaullen lentokentän 2-terminaalissa, jonne olin kerran lentänyt Wienin kautta mutta sen jälkeen olin aina lentänyt SAS:in kanssa samaan allianssiin kuuluvien lentoyhtiöiden koneilla terminaali ykköseen, tuli nostalginen ”I’ve been here before”. 

Päiväni murmelina -elokuvassa (Groundhog Day, 1993) Bill Murrayn esittämä Philip Connors herää joka aamu samaan päivään. Itse en ole koskaan nähnyt elokuvaa, mutta ehdottomasti lisäisin sen katsottavien elokuvien listalle, sillä samanlaisia ”time loopeja”, aikasilmukoita on erilaisilla toteutuksilla tieteis- ja fantasiasarjoissa. Kiinnitin siihen huomiota katsellessani uudelleen Supernaturalin kolmatta tuotantokautta. Kauden 11. jaksossa "Mystery Spot" Sam herää joka aamu samaan päivään – päivä alkaa aina uudelleen, kun Dean kuolee. Muutaman kerran päivä ehtii toistua ennen kuin Samille tulee déja vu -fiilis ja alkaa haistaa palaneen käryä. Lopulta ratkaisu tietenkin löytyy. Aiemmin näitä aikasilmuikoita on tullut vastaan muun muassa Fringe-sarjassa (2.18 "White Tulip"), Buffy vampyyrintappajassa (6.5 "Life Serial"), Salaisissa kansioissa (6.14”Monday") ja Star Trek: The Next Generation'issa (2.13 "Time Squared").

Lisää aikasilmuikoita.  

10 elokuvaa

Vaikkei elämäni koostukaan listojen laatimisesta, olen mieltynyt niihin. En kuitenkaan samalla tavalla kuin Nick Hornbyn Uskollinen äänentoista -teoksen Rob.

Löysin useamman vuoden vanhan listan elokuvista, joista pidän.

• Seitsemän samuraita - On kulunut pitkä aika siitä, kun katsoin elokuvan viimeksi. Mutta tässä elokuvassa on sitä jotakin!
• Tähtien sota - Episodi V: Imperiumin vastaisku - Star Wars -elokuvat ovat jälleen ajankohtaisia, kun George Lucas ilmoitti myyvänsä imperiuminsa Disneylle. Löysin elokuvasarjan vahingossa. Imperiumin vastaisku oli ensimmäinen näkemäni elokuva, ja lopun cliffhanger yllätti.
• Taru Sormusten Herrasta: Sormuksen ritarit - Kuulun niihin, jotka lukivat JRR Tolkien trilogian vasta, kun ensimmäinen osa oli saapunut valkokankaalle. Ensimmäinen elokuva on mielestäni paras, sillä hahmoihin tutustutaan, seikkailu alkaa. Kahdessa tornissa ollaan hajallaan ja soditaan liikaa, Kuninkaan paluussa taas ärsyttää lukuisat loppuratkaisut. Kävin katsomassa elokuvan Helsingin Tennispalatsin ykkössalissa ensi-iltaviikolla. Sali oli tupaten täysi. Elokuvan päätyttyä jotkut nousivat seisomaan ja taputtivat. Pidin elokuvasta, totta kai, mutta elokuvateatterissa taputtamista en ymmärrä.
• Amélie - Tämä elokuva jakaa mielipiteitä. Yksityiskohdat, Audrey Tautoun kauriinsilmät ja suloinen Matthieu Kassovitz viehättävät aina vain. Pariisi!
• Kolmas mies - Orson Welles on Harry Lime. Wien. Käkikello-puhe.
• Kissa kuumalla katolla - Perhe on pahin. Aina. Elizabeth Taylor Maggiena.
• Merry Christmas, Mr Lawrence - David Bowie näyttelijänä. Tähän elokuvaan viitattiin Amélie Nothomb'n kirjassa Nöyrin palvelijanne. Uusinta Batman-elokuvaa (Yön ritarin paluu) katsoessani bongasin Tom Contin, mutta en tajunnut ensin yhdistää sitä tähän elokuvaan!.
• Kuolleiden runoilijoiden seura - Kasvutarina. Carpe Diem.
• Yks', kaks', kolme - Tämän listan ainoa komedia. Billy Wilder. Jaettu Berliini.
• Tuulen viemää - Tämä on niitä elokuvia, joita ei tee mieli katsoa kovin usein. Ei siksi, etteikö se olisi hyvä, vaan siksi, että se vaatii paljon. Miksi Scarlett ei tyydy siihen, mitä hänellä on, vaan haikailee saavuttamattoman rakkauden perään?

Levylautasen ranskalaiset

Mitä pyörii levylautasellani?

Mélanie Pain & Julien Doré: Helsinki (kännykän soittoäänenä)
Renan Luce: La lettre
Mickey 3D: La Mort Du Peuple
Vanessa Paradis: Il y a
Thomas Dutronc: Turlututu

Feloche: La vie cajun

Inna Modja: French Cancan (Monsieur Sainte Nitouche)

La Grande Sophie: Je Ne Changerai Jamais

Näin Renan Lucen La fille du bande -musiikkivideon TV5 Monde -kanavalta ja tuumasin, että tässähän on hyvä kappale. Googlasin vähän ja tulin siihen tulokseen, ettei hänen tuotantoaan Suomesta saa. Onneksi oli edessä matka Brysseliin. Media Markt -kaupassa yritin haahuilla hyllyjen välissä ja miettiä, mikä ihme sen laulajan nimi olikaan, kunnes sitten sattumalta löysin oikean levyn! Seuraava levy tuli sitten ostettua Pariisin matkalta mutta se onkin sitten jo toinen tarina.

Uusia (ainakin minulle uusia) biisejä löytyy niin Spotifysta, YouTubesta tai ihan vain ranskankielisen radion internet-sivuilta.