George Lucas suunnitteli avaruusoopperansa yhdeksänosaiseksi. Trilogioista keskimmäinen valmistui; ensimmäisenä Uusi toivo, Imperiumin vastaisku ja Jedin paluu valmistuivat 1977, 1980 ja 1983. Elokuvasaaga esitteli jediritarit, droidit, TIE-hävittäjät ja mystisen Voiman. Elokuvista tuli ilmiö. Jatkoa saatiin vasta vuonna 1999, kun Pimeä uhka tuli valkokankaalle. Elokuva oli ensimmäinen Tähtien sota -elokuva, jonka näin valkokankaalla. Olin nuori ja silloin pidin elokuvasta. Tarina vei aikaan ennen episodien IV-VI tapahtumia eli kun Darth Vader eli Anakin Skywalker oli pieni pellavapäinen poika. Kloonien hyökkäys (2002) ja Sithin kosto jatkoivat tarinaa. Vuonna 2015 The Force Awakens toi Tähtien sodat jälleen uudelle vuosikymmenelle. The Last Jedi (2017) jatkoi tarinaa ja nyt The Rise of Skywalker päättää tämän trilogian ja samalla koko kolmoistrilogian.
Viimeisin elokuva jakaa mielipiteitä. Yrittääkö se miellyttää liikaa faneja tuomalla elementtejä vanhoista elokuvista (oliko jollakulla jo ikävä ewokeja?)? Oliko loppu liian arvattava? Vastaako se kysymyksiin? Onko elokuvassa liikaa hahmoja (Dominic Monaghanin Beaumont Kin, mitä hän oikein tekee leffassa?)?
Richard E Grantin hahmo Pryde oli olemukseltaan vähän kuin Peter Cushing (Uuden toivon Tarkin) muuten hänen tärkein roolinsa on päättää Huxin kohtalosta - aika tylyä, eikö? Ihan kiva, että Billy Dee Williams teki paluun Lando Calrissianina. Denis Lawson palasi myös Wedge Antillesin rooliin.
Odotin elokuvalta vähän enemmän. Miksi elokuva päättyy niin kuin se päättyy?
maanantai 23. joulukuuta 2019
lauantai 19. lokakuuta 2019
Syyslomapuuhaa
Todettakoon heti alkuun, etten viettänyt syyslomaa. Kuitenkin sekä työväenopiston korean kurssi ja työpaikan ranskan ryhmä olivat tauolla, joten olikin sitten hyvää aikaa näperellä koreaksi kurssilaisten nimiä.
Vaikeusastetta lisäsi se, että tehtävä palautetaan Moodleen. Eli pitää tehdä tietokoneella. Nyt tietenkin alan kuulostaa jo aivan kalkkiutuneelta fossiililta mutta eikö työväenopiston kurssien pitänyt olla hauskoja, ei niin vakavia, omaksi iloksi suoritettavia? Kiva, että jos tunti jää väliin, voi Moodlesta katsoa, mistä jäi paitsi. Tässä kun on kahden muunkin instituution Moodlessa vähän enemmän tositarkoituksella.
Koreankielinen näppäimistö askartelee tavut kohdilleen, mikä on ihan kätevää, kun vasta alkutaipaleella ollaan.
En ole vieläkään kokeillut Netflixiä mutta ainakin korealaisten sarjojen tarjonta näyttää lupaavalta.
Vaikeusastetta lisäsi se, että tehtävä palautetaan Moodleen. Eli pitää tehdä tietokoneella. Nyt tietenkin alan kuulostaa jo aivan kalkkiutuneelta fossiililta mutta eikö työväenopiston kurssien pitänyt olla hauskoja, ei niin vakavia, omaksi iloksi suoritettavia? Kiva, että jos tunti jää väliin, voi Moodlesta katsoa, mistä jäi paitsi. Tässä kun on kahden muunkin instituution Moodlessa vähän enemmän tositarkoituksella.
Koreankielinen näppäimistö askartelee tavut kohdilleen, mikä on ihan kätevää, kun vasta alkutaipaleella ollaan.
En ole vieläkään kokeillut Netflixiä mutta ainakin korealaisten sarjojen tarjonta näyttää lupaavalta.
sunnuntai 6. lokakuuta 2019
Hanguleja oppimassa
Venäjän opiskelua alkuun hidastaa "uudet" kirjaimet. Kyrillisissa kirjaimissa sentään osa on tuttuja, ei ihan kaikkia tarvitse opetella alusta asti. Muutenkin kyseisen kielen opiskelussa auttavat suomen kielestä tutut sanat, kuten mesta ja sontikka. Kiinan kielen kohdalla menee ihan solmuun, kun pitäisi alkaa opiskella merkkejä eikä ihan muutama merkki riitäkään... Korean kieltä opiskellessa joutuu opettelemaan uudet aakkoset (hangul, 한글) mutta niitä on "vain" neljätoista konsonanttia ja kymmenen vokaalia.
Työväenopiston ensimmäinen korean tunti keskittyi lähinnä korean kielen ja kulttuurin esittelyyn. Seuraavalla tunnilla opettaja esitteli korean aakkosten vokaalit. Osa kurssilaisista on mitä ilmeisemmin opiskellut kieltä aiemmin, joten oli hiukkasen turhauttavaa, kun itse oli niin sanotusti ihan pihalla. Kolmannella tunnilla käsiteltiin konsonantit.
Duolingossa on mahdollista opetella koreaa mutta aika nopeasti siirrytään lauseisiin. Toisin kuin kiinassa, koreaa ei romanisoida eli kirjoiteta latinalaisin kirjaimin auki. Kiinassa kun voi "fuskata" pinyineillä. Tinycardissa on mahdollista harjoitella hanguleita mutta ongelmana on tietenkin se, että ne on tehty englannin puhujille. Onneksi on YouTube, mistä löytyy lukuisia videoita.
Suomenkielistä korean oppikirjaa ei ole markkinoilla. Kiinan ja japanin oppikirjoja taitaa olla jo useampi suomeksi. Googlen kääntäjässä on korean kielen kohdalla toiminto, että matkapuhelimen näytöllä voi kirjoittaa merkkejä käsin ja Google sitten tulkitsee käsin. Kätevää!
tiistai 17. syyskuuta 2019
Korean alkeiskurssilla
Koska kiinanopiskelu oli liian vaikeaa (ja palasin takaisin Suomeen!), ilmoittauduin työväenopiston korean alkeet -kurssille. Kurssi toteutetaan Espoon työväenopistolla toivekurssina. Helsinginkin puolella kurssi toteutetaan mutta Espoon kurssilla on natiiviopettaja - Japanissa syntynyt eteläkorealainen - joka puhuu suomea. Suomalaisella opettajalla varmasti hyvin kieli hallussa ja opetusmetodit ehkä paremmin suomalaiseen koulujärjestelmään soveltuvat mutta aito on aina aitoa.
Kurssilla ikäjakauma on melkoinen - 15-vuotiaasta 74-vuotiaaseen. Naisia on enemmän. Moni on tullut kurssille katsottuaan korealaisia draamasarjoja tai (kummi)tyttö on innostunut KPOPista tms. On hienoa, että edulliset työväenopiston kurssit mahdollistavat tällaisen opiskelun. Toki voi olla, että kerran viikossa ei edetä mitenkään supernopeasti ja kielitaitoa ei niin helposti kartu, on kivaa, että pääsee oppimaan hangul-kirjoitusmerkkejä!
On mahdollisuus oppia korealaisesta kulttuuristakin. En esimerkiksi tiennyt, että Koreassa lapsi on syntymästään yksivuotias, sillä lapsi on viettänyt äitinsä kohdussa jo melkein vuoden. Lisäksi opin, että Jejun saarella puhuttu korea poikkeaa muualla puhutusta koreasta sen verran, että sitä pidetään kielitieteellisesti erillisenä kielenä, kun taas muut Soulin alueen ulkopuolella puhuttavan korean eri ilmentyvät ovat murteita.
Ensi viikolla sitten aletaan käydä korean merkkejä, hanguleita läpi.
Korean kieltä suomeksi: http://www.kanjikaveri.net/korea/
University of Hawai'i Press'in julkaiseman Intergrated Korean -kirjan oppimateriaali on verkossa: https://kleartextbook.com/
Kurssilla ikäjakauma on melkoinen - 15-vuotiaasta 74-vuotiaaseen. Naisia on enemmän. Moni on tullut kurssille katsottuaan korealaisia draamasarjoja tai (kummi)tyttö on innostunut KPOPista tms. On hienoa, että edulliset työväenopiston kurssit mahdollistavat tällaisen opiskelun. Toki voi olla, että kerran viikossa ei edetä mitenkään supernopeasti ja kielitaitoa ei niin helposti kartu, on kivaa, että pääsee oppimaan hangul-kirjoitusmerkkejä!
On mahdollisuus oppia korealaisesta kulttuuristakin. En esimerkiksi tiennyt, että Koreassa lapsi on syntymästään yksivuotias, sillä lapsi on viettänyt äitinsä kohdussa jo melkein vuoden. Lisäksi opin, että Jejun saarella puhuttu korea poikkeaa muualla puhutusta koreasta sen verran, että sitä pidetään kielitieteellisesti erillisenä kielenä, kun taas muut Soulin alueen ulkopuolella puhuttavan korean eri ilmentyvät ovat murteita.
Ensi viikolla sitten aletaan käydä korean merkkejä, hanguleita läpi.
Korean kieltä suomeksi: http://www.kanjikaveri.net/korea/
University of Hawai'i Press'in julkaiseman Intergrated Korean -kirjan oppimateriaali on verkossa: https://kleartextbook.com/
keskiviikko 26. kesäkuuta 2019
Osaka ja Kioto
Huonoin tekosyy varata matka: jenejä vielä jäljellä. Tokion matkan jälkeen jäi vielä Japani-fiilistä päälle ja ostaa päräytin sitten lennot Kansain kansainväliselle lentokentälle (KIX). Shenzen Airlines vei minut Pekingistä Osakaan. Lento saapui sen verran myöhään ja lentokenttämuodollisuuksiin meni oma aikansa, joten kovin paljon en ehtinyt tehdä siellä. Kansain lentokentän juna-asemalta JR-junalla Nambaan ja sieltä Midosuji-linjalla hotelliin. Olin valmis nukkumaan! Aamulla pikakierros hotellin lähiympäristössä ja lähikaupassa, kävellen Anellon lippulaivamyymälään, josta ei tarttunut mitään mukaan. Sen sijaan Uniqlon myymälässä tuli kevennettyä kukkaroa.
Shinkansen-junalla pääsee Kiotoon vartissa Shin-Osaka-asemalta. Oikean laiturin löytyminen vaati juna-aseman henkilökunnan apua. Onneksi lippua näyttämällä vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä. Junan 1-3 vaunut olivat sellaisia, joihin pystyi istumaan ilman paikkavarausta.
Fushimi Inari Taisha on helposti saavutettavissa. JR:n Nara-linjalla Inari-asemalle Kioton juna-asemalta ja olet perillä. Tosin huipulle kipuaminen onkin sitten oma juttunsa. Inarin juna-aseman vieressä on pieni ruokakauppa, joten vettä ja pikkupurtavaa voi ostaa sieltä. Tuliaiset jäivät ostamatta alueen turistipuodista, kun korttioston raja oli JPY5000 (noin 40 €) ja käteistä ei ollut tarpeeksi. Ihan hyvä näin.
Kioton juna-aseman alue on kyllä melkoinen kompleksi: Shinkansen, JR ja metro sekä ostoskeskuksia ja ravintoloita. Bussitkin lähtevät asemalta.
Lähellä on Tō-ji-temppeli, Kioton rautatiemuseo, Akvaario, Umekoji-puisto ja Nishihongwan-ji-temppeli.
Kansain lentokentältä voi ennen terminaalialueelle menoa tehdä ostoksia ykkösterminaalin kolmannessa kerroksessa. Neljännessä kerroksessa, josta ulkomaan lennot lähtevät, on alueita, joissa voi pakata ja punnita laukkunsa. Terminaalialueella on joitakin kauppoja.
Shinkansen-junalla pääsee Kiotoon vartissa Shin-Osaka-asemalta. Oikean laiturin löytyminen vaati juna-aseman henkilökunnan apua. Onneksi lippua näyttämällä vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä. Junan 1-3 vaunut olivat sellaisia, joihin pystyi istumaan ilman paikkavarausta.
 |
| Inari-juna-aseman laiturilla |
Fushimi Inari Taisha on helposti saavutettavissa. JR:n Nara-linjalla Inari-asemalle Kioton juna-asemalta ja olet perillä. Tosin huipulle kipuaminen onkin sitten oma juttunsa. Inarin juna-aseman vieressä on pieni ruokakauppa, joten vettä ja pikkupurtavaa voi ostaa sieltä. Tuliaiset jäivät ostamatta alueen turistipuodista, kun korttioston raja oli JPY5000 (noin 40 €) ja käteistä ei ollut tarpeeksi. Ihan hyvä näin.
 |
| Koululaisia Fushimi Inari Taishalla |
Kioton juna-aseman alue on kyllä melkoinen kompleksi: Shinkansen, JR ja metro sekä ostoskeskuksia ja ravintoloita. Bussitkin lähtevät asemalta.
 |
| Kioton rautatiemuseon näköalatasanteelta näkyy Toji-temppeli |
Lähellä on Tō-ji-temppeli, Kioton rautatiemuseo, Akvaario, Umekoji-puisto ja Nishihongwan-ji-temppeli.
Kansain lentokentältä voi ennen terminaalialueelle menoa tehdä ostoksia ykkösterminaalin kolmannessa kerroksessa. Neljännessä kerroksessa, josta ulkomaan lennot lähtevät, on alueita, joissa voi pakata ja punnita laukkunsa. Terminaalialueella on joitakin kauppoja.
Dalian maailmankartalle
Dàlián 大连 on satamakaupunki Liaoningin maakunnassa Kiinassa.Sellainen vajaan neljän miljoonan asukkaan kaupunki, josta en ollut juurikaan kuullut puhuttavan. Pekingistä kaupunkiin pääsee huippunopealla junalla noin viidessä tunnissa. Juna saapuu Dalianin pohjoiselle asemalle, josta pääsee keskustaan metrolinjojen yksi ja kaksi yhdistelmällä, vaihto Xi'an Roadin asemalla. Metrolipun hinta ei päätä huimaa: CNY5. Lentäen menisi vain tunti mutta lentokenttämuodollisuudet, sinne matkustaminen kestää aikansa, puhumattakaan siitä, miten Kiinan sisäiset lennot ovat usein kuulemma myöhässä.
Monessa Kiina-matkaoppaassa mainitaan Dalianin historia - näkyy niin japanilais- kuin venäläistyylisissä rakennuksissa. Russian Culture Street oli suomalaiselle aika pettymys. Kuka tulee Kiinaan asti ostamaan maatuskoja ja venäläistä suklaata? Wikivoyagen Dalianin matkaopas osoittautui varsin hyödylliseksi tietolähteeksi, TripAdvisorista bongattiin Café Copenhagen, jonka henkilökunta teki myönteisen vaikutuksen kielitaidollaan.
Omatoimimatkailijakin selviää matkasta Golden Pebble Beachille 金石滩 Jīnshí tān, vaikka Dalianin juna-aseman vierestä ei meinannut metrosisäänkäyntiä löytyä. Kolmoslinja vie noin viidenkymmenen kilometrin päähän.Yhdensuuntainen metrolippu maksaa CNY8. Paikalliseen voi yrittää turvautua metrolippua ostaessa ja junaan noustessa, ettei tule valinneeksi linjan toista haaraa päätepysäkikseen. Metrokartta on hyvä olla mukana sekä englannin- että kiinankielisin pysäkein merkittynä.
Hotelleja kaupungissa toki on. Päädyin isoon ketjuhotelliin. Nikko Hotel Dalian sijaitsee kävelymatkan päässä Zhongshanin aukiosta. Metrosta tullessa ei tosiaan kannata nousta liukuportaita aukiolle ellei todella ole menossa sinne, sillä siellä sitä sitten ollaan keskellä liikenneympyrää. Muita aukioita ovat Renminin aukio ja Xinghain aukio. Laodongin puisto (Labour Park, 劳动公园) on käymisen arvoinen. Puistot ovat kiinalaisten olohuoneita.
Kiinassa kesäkuussa on suomalaiselle ihan tarpeeksi lämmintä, Pekingissä lämpötila nousee 30 asteeseen, Dalianissa meren läheisyyden ansiosta hieman viileämpää. Café Copenhagenin tarjoilija sanoi, että kesäkuu on parasta aikaa Dalianissa vierailuun.
Dalianissa on Forest Zoo, jossa ilmeisesti myös pandoja. Siellä ei tullut käytyä tällä matkalla.
Suunnistin kaupungissa iPhonen oman kartan ja MapsMe-sovelluksen avulla. Metrokartat oli mukana valmiiksi.
Monessa Kiina-matkaoppaassa mainitaan Dalianin historia - näkyy niin japanilais- kuin venäläistyylisissä rakennuksissa. Russian Culture Street oli suomalaiselle aika pettymys. Kuka tulee Kiinaan asti ostamaan maatuskoja ja venäläistä suklaata? Wikivoyagen Dalianin matkaopas osoittautui varsin hyödylliseksi tietolähteeksi, TripAdvisorista bongattiin Café Copenhagen, jonka henkilökunta teki myönteisen vaikutuksen kielitaidollaan.
Omatoimimatkailijakin selviää matkasta Golden Pebble Beachille 金石滩 Jīnshí tān, vaikka Dalianin juna-aseman vierestä ei meinannut metrosisäänkäyntiä löytyä. Kolmoslinja vie noin viidenkymmenen kilometrin päähän.Yhdensuuntainen metrolippu maksaa CNY8. Paikalliseen voi yrittää turvautua metrolippua ostaessa ja junaan noustessa, ettei tule valinneeksi linjan toista haaraa päätepysäkikseen. Metrokartta on hyvä olla mukana sekä englannin- että kiinankielisin pysäkein merkittynä.
 |
| Golden Pebble Beach 金石滩 Jīnshí tān |
Hotelleja kaupungissa toki on. Päädyin isoon ketjuhotelliin. Nikko Hotel Dalian sijaitsee kävelymatkan päässä Zhongshanin aukiosta. Metrosta tullessa ei tosiaan kannata nousta liukuportaita aukiolle ellei todella ole menossa sinne, sillä siellä sitä sitten ollaan keskellä liikenneympyrää. Muita aukioita ovat Renminin aukio ja Xinghain aukio. Laodongin puisto (Labour Park, 劳动公园) on käymisen arvoinen. Puistot ovat kiinalaisten olohuoneita.
 |
| Labour Park, Dalian |
Dalianissa on Forest Zoo, jossa ilmeisesti myös pandoja. Siellä ei tullut käytyä tällä matkalla.
Suunnistin kaupungissa iPhonen oman kartan ja MapsMe-sovelluksen avulla. Metrokartat oli mukana valmiiksi.
lauantai 8. kesäkuuta 2019
Taipei, Taiwan
Moni kollega oli kehunut Taipeita tai Taiwania yleensä. Pitihän se kokea ennen kuin poistun Manner-Kiinasta.
Saapuessa passiin tulee "ROC (Taiwan)" -leima. Kyseessä on siis Kiinan tasavalta eli englanniksi The Republic of China. Enintään 90 päivän turistimatkalle suomalaiset voivat matkustaa Taiwanille ilman viisumia. Tarkista kuitenkin maahantulosäännökset ennen matkaasi.
Taiwan 101 -näköalatorni ja kauppakeskus No. 7, Section 5, Xinyi Road, Xinyi District, Taipei City, Taiwan 111. Sateisella ja sumuisella säällä näkymät saattavat olla heikot.
Muumi-kahvila Moomin café 嚕嚕米主題餐庁 No. 81, Section 1, Da'an Road, Da’an District, Taipei City, Taiwan 106 - Google tietää kahvilan "pienten annosten ravintolaksi". Itse en tiennyt kahvilan olemassaolosta, etsin kirjakauppaa ja löysin Muumi-kahvilan. Voisi mennä huonomminkin. Kahvilan yhteydessä on myymälä.
Tamsui District. Danshui-metrolinjan pääteasema.
Daan Forest Park. No. 1號, Section 2, Xinsheng South Road, Da’an District, Taipei City, Taiwan 106. Olin varsin aikaisin liikkeellä mutta enpä ollut ainoa!
National Chiang Kai-shek Memorial Hall. No. 21號, Zhongshan South Road, Zhongzheng District, Taipei City, Taiwan 100. En oikein tiennyt, mitä odottaa mutta varsin massiivinen rakennelma.
Eslite R79 Store / Zhongshan Underground Book Street. Yhdistää
Taipein metroasemat Zhongshan Station and Shuanglian Station - kirjojen ystävän must-kohde.
Taipei Main Station. Mikäli lentosi lähtee Taoyuanin lentokentältä, voit lähtöselvittää laukkusi koneeseen jo MTR-asemalla ja suunnata itse vielä hetkeksi nähtävyyksiä katselemaan tai shoppailemaan.
Botanical Garden. No. 53號, Nanhai Road, Zhongzheng District, Taipei City, Taiwan 10066. Google Mapsin mukaan avautuu jo klo 5.30, joten aamuvirkuille ainakin on jotakin tekemistä.
Kuljin bussilla 1840 Taoyuanin lentoasemalta hotelliini. Sama bussi kulkee Taipein kahden lentokentän välillä. Lentoasemalla oli selkeä ohjeistus bussipysäkille ja lipun sai ostettua helposti tiskiltä.
Taiwanin valuutta on Taiwanin dollari (TWD). Ulkomaalaisella kortilla sai nostettua helposti automaatista paikallista valuuttaa. Käteisellä maksaminen ei ollut ongelma, eikä ulkomaalaista korttiakaan kieltäydytty ottamaan vastaan maksuvälineenä.
Taipein metroverkko oli selkeä ja selvisin matkani aikana 72 tunnin metrokortilla. Sen sain ostettua metroaseman infopisteestä.
Pidin Taipeista ja vähän harmittelin, ettei tullut käytyä siellä aiemmin. Kesäkuussa on kuuman kosteaa ja sadekuurot yleisiä.
Saapuessa passiin tulee "ROC (Taiwan)" -leima. Kyseessä on siis Kiinan tasavalta eli englanniksi The Republic of China. Enintään 90 päivän turistimatkalle suomalaiset voivat matkustaa Taiwanille ilman viisumia. Tarkista kuitenkin maahantulosäännökset ennen matkaasi.
Taiwan 101 -näköalatorni ja kauppakeskus No. 7, Section 5, Xinyi Road, Xinyi District, Taipei City, Taiwan 111. Sateisella ja sumuisella säällä näkymät saattavat olla heikot.
 |
| Taipei 101 |
Muumi-kahvila Moomin café 嚕嚕米主題餐庁 No. 81, Section 1, Da'an Road, Da’an District, Taipei City, Taiwan 106 - Google tietää kahvilan "pienten annosten ravintolaksi". Itse en tiennyt kahvilan olemassaolosta, etsin kirjakauppaa ja löysin Muumi-kahvilan. Voisi mennä huonomminkin. Kahvilan yhteydessä on myymälä.
Tamsui District. Danshui-metrolinjan pääteasema.
Daan Forest Park. No. 1號, Section 2, Xinsheng South Road, Da’an District, Taipei City, Taiwan 106. Olin varsin aikaisin liikkeellä mutta enpä ollut ainoa!
National Chiang Kai-shek Memorial Hall. No. 21號, Zhongshan South Road, Zhongzheng District, Taipei City, Taiwan 100. En oikein tiennyt, mitä odottaa mutta varsin massiivinen rakennelma.
Eslite R79 Store / Zhongshan Underground Book Street. Yhdistää
Taipein metroasemat Zhongshan Station and Shuanglian Station - kirjojen ystävän must-kohde.
Taipei Main Station. Mikäli lentosi lähtee Taoyuanin lentokentältä, voit lähtöselvittää laukkusi koneeseen jo MTR-asemalla ja suunnata itse vielä hetkeksi nähtävyyksiä katselemaan tai shoppailemaan.
Botanical Garden. No. 53號, Nanhai Road, Zhongzheng District, Taipei City, Taiwan 10066. Google Mapsin mukaan avautuu jo klo 5.30, joten aamuvirkuille ainakin on jotakin tekemistä.
Kuljin bussilla 1840 Taoyuanin lentoasemalta hotelliini. Sama bussi kulkee Taipein kahden lentokentän välillä. Lentoasemalla oli selkeä ohjeistus bussipysäkille ja lipun sai ostettua helposti tiskiltä.
Taiwanin valuutta on Taiwanin dollari (TWD). Ulkomaalaisella kortilla sai nostettua helposti automaatista paikallista valuuttaa. Käteisellä maksaminen ei ollut ongelma, eikä ulkomaalaista korttiakaan kieltäydytty ottamaan vastaan maksuvälineenä.
Taipein metroverkko oli selkeä ja selvisin matkani aikana 72 tunnin metrokortilla. Sen sain ostettua metroaseman infopisteestä.
Pidin Taipeista ja vähän harmittelin, ettei tullut käytyä siellä aiemmin. Kesäkuussa on kuuman kosteaa ja sadekuurot yleisiä.
keskiviikko 22. toukokuuta 2019
Shanhaiguan 山海关
Kävimme kollegan kanssa
päiväretkellä Shanhaiguanissa junalla. Pekingistä G- tai D-junalla menee noin kolme tuntia. Näimme kaupungin muurin ja Laolongtoun
(Old Dragon Head).
 |
| Old Dragon's Head (Laolongtou) |
Meri! Olin aika innoissani ja niin
olivat kiinalaisetkin.Meren rannalla kun oltiin tuuli jonkin verran.
Kaupunginmuuri oli kävelymatkan
päässä asemasta ja merenrantaan mentiin taksilla. Paikalliset taksikuskit
olivat hyvinkin hanakoita tarjoamaan palveluitaan kielimuurista huolimatta.
Juna-asema oli rempassa, joten vaikka saavuimme aseman pohjoispuolelta, piti
eteläpuolelta mennä sisälle, mikä tarkoitti kävelymatkaa (äänestimme
jaloillamme, aseman taksikuskit olivat ärsyttäviä).
Ilmeisesti kohteen huippusesonki ei
ollut vielä näin toukokuussa alkanut. Oli suht rauhallista - paitsi aseman
odotussalissa. Ryhmänvetäjillä oli viirien sijaan numeroidut sulkapallomailat.
torstai 9. toukokuuta 2019
Jeju
Viime vuonna kävin Soulissa ja Gangneungissa sen verran pikaisella visiitillä, että jäi vähän Etelä-Korea kaivelmaan. Nyt kun tiesin Jejun saaren olemassaolosta, varasin sinne lennot + hotellin. Kannattaa perehtyä lentokenttäkuvioihin, jos lentää esimerkiksi Soulin kautta, sillä olin sitten onnistunut varaamaan lennot PEK-GMP-CJU, joka sisältää sen, että Gimpon ulkomaan terminaalista pitää mennä lyhyt matka shuttlebussilla Gimpon kotimaan terminaaliin. Maahantulossa oli jonoa mutta ehdin kyllä. Paluu oli sitten CJU-GMP-ICN-PEK eli bussilla airport express way'ta pitkin. Kahden ja puolen tunnin vaihtoaika riitti hyvin, vaikka sitä jännitinkin.
Etukäteissuunnittelu jäi vähän vähemmälle, joten päätin sitten Jejun lentokentältä hypätä suoraan taksiin, joka vei hotelliin. Varauduin tähän sentään printtaamalla hotellin osoitteen koreaksi. Paluumatkaa varten sain hotellin vastaanotosta bussien numerot, jotka vievät lentokentälle. Saaren julkinen liikenne on bussien varassa.
Turistibussi on edullinen tapa tutustua Jejun kaupunkiin. Ensimmäinen lähtö on klo 9 ja viimeinen klo 17. Bussiin voi ostaa joko päivälipun (13 000 wonia) tai kertalipun (3000 wonia). Bussi kulkee kunkin pysäkin ohi kerran tunnissa, joten oma aikataulu kannattaa suunnitella sen mukaan. Reitin varrella on Jejun lentokenttä ja Jejun bussiterminaali. Mikäs sen mukavampaa kuin yhdistää lentokentälle meno turistiajeluun... Itse köröttelin bussilla melkein koko kierroksen Sarabongin puiston pysäkille.
Yleisesti ottaen Jeju oli mukavaa vaihtelua Pekingiin. Shoppailumahdollisuuksia, kulttuuria ja käveltävää riitti muutaman päivän matkalle. Jungangin maanalainen shoppailukäytävä toimi suojateiden korvikkeena, katsoin vain maanpäältä, mistä numerosta minun tulisi tulla ulos. Englannin kielen taito vaihteli.
Tuliaiseksi Jejulta ja Koreasta kannattaa tuoda kosmetiikkaa. Kiinassakin myytävä Innisfree oli jo valmiiksi tuttu. Ruokapuolelta mandariinisuklaa osoittautui nappivalinnaksi.
Toukokuussa ei ollut liian lämmin - kahtakymmentä astetta. Koska kyseessä on saari, voi pitkähihaistakin tarvita.
Aiemmin en ole hotellihuoneessa nähnyt emergency ropea, joten on hyvä muistaa, että maanjäristykset ja tsunamit ovat mahdollisia. Sen vuoksi matkustusilmoituksen tekeminen on suositeltavaa.
 |
| Jejun lentokenttä on lähellä keskustaa |
Etukäteissuunnittelu jäi vähän vähemmälle, joten päätin sitten Jejun lentokentältä hypätä suoraan taksiin, joka vei hotelliin. Varauduin tähän sentään printtaamalla hotellin osoitteen koreaksi. Paluumatkaa varten sain hotellin vastaanotosta bussien numerot, jotka vievät lentokentälle. Saaren julkinen liikenne on bussien varassa.
 |
| Jejun kaupungissa on kiva kävellä |
Turistibussi on edullinen tapa tutustua Jejun kaupunkiin. Ensimmäinen lähtö on klo 9 ja viimeinen klo 17. Bussiin voi ostaa joko päivälipun (13 000 wonia) tai kertalipun (3000 wonia). Bussi kulkee kunkin pysäkin ohi kerran tunnissa, joten oma aikataulu kannattaa suunnitella sen mukaan. Reitin varrella on Jejun lentokenttä ja Jejun bussiterminaali. Mikäs sen mukavampaa kuin yhdistää lentokentälle meno turistiajeluun... Itse köröttelin bussilla melkein koko kierroksen Sarabongin puiston pysäkille.
 |
| Sarabong-puistosta on mukavat näkymät |
Tuliaiseksi Jejulta ja Koreasta kannattaa tuoda kosmetiikkaa. Kiinassakin myytävä Innisfree oli jo valmiiksi tuttu. Ruokapuolelta mandariinisuklaa osoittautui nappivalinnaksi.
Toukokuussa ei ollut liian lämmin - kahtakymmentä astetta. Koska kyseessä on saari, voi pitkähihaistakin tarvita.
Aiemmin en ole hotellihuoneessa nähnyt emergency ropea, joten on hyvä muistaa, että maanjäristykset ja tsunamit ovat mahdollisia. Sen vuoksi matkustusilmoituksen tekeminen on suositeltavaa.
Pekingin kirjakaupat
Kirjafriikin seikkailut Pekingissä alkavat pikkuhiljaa päättyä. Saavuin Kiinaan (ja Aasiaan) ensimmäistä kertaa elämässäni vajaa kaksi vuotta sitten. Laukuissani oli muutama kirja, joten melko pian piti alkaa etsi uutta luettavaa, mikä ei ole helppoa Pekingissä. Kollegani oli suositellut minulle e-kirjoja, mutta en lämmennyt idealle. Pekingissä on harvoja englanninkielisiä kirjoja myyviä kirjakauppoja. Tässä listattuna muutama keino täydentää kirjahyllyä:
1. Wangfujing-ostoskadun Beijing Foreign Language Bookstore. 235 Wangfujing St, Dong Dan, Dongcheng Qu, Kiina, 100006
Klassikoita ja melko kattava valikoima englanninkielistä kirjallisuutta, myös matkaoppaita ja kieltenopiskelumateriaalia.
2. Page One -ketjun Qianmenin myymälän esittelen vierailleni kauppana, jossa Jenni Haukio kävi Tasavallan Presidentin ollessa valtiovierailulla Pekingissä tammikuussa 2019. Kolmannesta kerroksesta on mainiot näkymät ja siellä moni kiinalainenkin ottaa selfietä.
3. Bookworm Chaoyang, S Sanlitun Rd, 三里屯南街4号院 järjestää tapahtumia.
4. Roundaboutin järjestämät Book Fair'it Pekingin kansainvälisillä kouluilla on vaihtelevia. Joskus tapahtumasta lähtee tyhjin käsin, joskus kymmenen kirjan kera.
5. Työpaikkani Ota ja Jätä -kirjahylly on aarreaitta.
6. Helsinki-Vantaan lentoaseman BookSwap-piste on aina tsekkaamisen arvoinen. 《Ikävä kyllä kirjanvaihtopiste suljettiin koronan aikana》
1. Wangfujing-ostoskadun Beijing Foreign Language Bookstore. 235 Wangfujing St, Dong Dan, Dongcheng Qu, Kiina, 100006
Klassikoita ja melko kattava valikoima englanninkielistä kirjallisuutta, myös matkaoppaita ja kieltenopiskelumateriaalia.
2. Page One -ketjun Qianmenin myymälän esittelen vierailleni kauppana, jossa Jenni Haukio kävi Tasavallan Presidentin ollessa valtiovierailulla Pekingissä tammikuussa 2019. Kolmannesta kerroksesta on mainiot näkymät ja siellä moni kiinalainenkin ottaa selfietä.
3. Bookworm Chaoyang, S Sanlitun Rd, 三里屯南街4号院 järjestää tapahtumia.
4. Roundaboutin järjestämät Book Fair'it Pekingin kansainvälisillä kouluilla on vaihtelevia. Joskus tapahtumasta lähtee tyhjin käsin, joskus kymmenen kirjan kera.
5. Työpaikkani Ota ja Jätä -kirjahylly on aarreaitta.
6. Helsinki-Vantaan lentoaseman BookSwap-piste on aina tsekkaamisen arvoinen. 《Ikävä kyllä kirjanvaihtopiste suljettiin koronan aikana》
keskiviikko 1. toukokuuta 2019
Sata kiinankielistä fraasia 4/10
Elokuvissa
我们会在电影院见面吗? Wǒmen huì zài diànyǐngyuàn jiànmiàn ma? - Näemmekö elokuvateatterissa?
我要买一张票 wǒ yào mǎi yì zhāng piào - Haluan ostaa lipun.
这個電影有英文字幕吗 Zhè gè diànyǐng yǒu yīngwén zìmù ma - Onko tässä elokuvassa englanninkielinen tekstitys?
你喜欢什么类型的电影 Nǐ xǐhuān shénme lèixíng de diànyǐng? - Minkälaisista elokuvista pidät?
我喜欢 Wǒ xǐhuān... - Minä pidän...
喜剧 片 xǐjù piàn- komediaelokuva
爱情 片 àiqíng piàn - rakkauselokuva
谁是你最喜欢的演员 Shéi shì nǐ zuì xǐhuān de yǎnyuán? - Kuka on lempinäyttelijäsi?
这部电影是三个小时 Zhè bù diànyǐng shì sān gè xiǎoshí - Elokuva kestää kolme tuntia.
我们会在电影院见面吗? Wǒmen huì zài diànyǐngyuàn jiànmiàn ma? - Näemmekö elokuvateatterissa?
我要买一张票 wǒ yào mǎi yì zhāng piào - Haluan ostaa lipun.
这個電影有英文字幕吗 Zhè gè diànyǐng yǒu yīngwén zìmù ma - Onko tässä elokuvassa englanninkielinen tekstitys?
你喜欢什么类型的电影 Nǐ xǐhuān shénme lèixíng de diànyǐng? - Minkälaisista elokuvista pidät?
我喜欢 Wǒ xǐhuān... - Minä pidän...
喜剧 片 xǐjù piàn- komediaelokuva
爱情 片 àiqíng piàn - rakkauselokuva
谁是你最喜欢的演员 Shéi shì nǐ zuì xǐhuān de yǎnyuán? - Kuka on lempinäyttelijäsi?
这部电影是三个小时 Zhè bù diànyǐng shì sān gè xiǎoshí - Elokuva kestää kolme tuntia.
电影明星 Diànyǐng míngxīng - Elokuvatähti
导演 Dǎoyǎn - ohjaaja
maanantai 22. huhtikuuta 2019
Junamatkustaminen Kiinassa
Vaikka junalippuja voi toki ostaa netistä, olen ostanut lippuni etukäteen tiskiltä. Tianjiniin ennen lähtöä meno-paluuliput sekä Shanghaihin ja Xi'aniin mentäessä muutamaa päivää ennen matkaa. Junalipun voi vaihtaa ennen junan lähtöä, mikäli paikkoja haluttuun junaan on. Junalippuja ostaessa sekä matkustaessa passi on oltava mukana. Ennen matkalipun ostoa on hyvä katsoa aikataulut etukäteen ja miettiä, mikä juna olisi paras. Ainakin Pekingin juna-asemalla on kassa, joka puhuu englantia. Ensimmäisellä kerralla seinillä vilistävät punaiset kiinalaiset merkit saivat pikkupaniikin aikaiseksi mutta onneksi infotiskiltä minut vietiin oikealle kassalle.
Kiinalaiset skannaavat henkilökorttinsa juna-aseman automaattiporteissa, ulkomaalaisten on mentävä eri portista ja virkailija tarkistaa passin ja lipun. Käytännöt vaihtelevat asemittain. Matkatavarat läpivalaistaan.
Kiina on valtava maa, joten junamatkailuun menee aikaa, jos kohde on kaukainen. Kiinalaiseen tyyliin kuuluu ottaa hyvät eväät mukaan. Voi nimittäin käydä niin, että aseman kaikki kahvilapalvelut eivät ole auki, jos matkustaa aikaisella junalla. High speed -junissa (junan numerossa kirjan G) on yleensä tarjoiluvaunu. G-junat ovat siistejä ja WC:kin voi hyvällä tuurilla olla tavallinen eikä kyykkymalli. Saattaa olla, että junahenkilökunta ei puhuu vain kiinaa.
Kiinalaiset skannaavat henkilökorttinsa juna-aseman automaattiporteissa, ulkomaalaisten on mentävä eri portista ja virkailija tarkistaa passin ja lipun. Käytännöt vaihtelevat asemittain. Matkatavarat läpivalaistaan.
Kiina on valtava maa, joten junamatkailuun menee aikaa, jos kohde on kaukainen. Kiinalaiseen tyyliin kuuluu ottaa hyvät eväät mukaan. Voi nimittäin käydä niin, että aseman kaikki kahvilapalvelut eivät ole auki, jos matkustaa aikaisella junalla. High speed -junissa (junan numerossa kirjan G) on yleensä tarjoiluvaunu. G-junat ovat siistejä ja WC:kin voi hyvällä tuurilla olla tavallinen eikä kyykkymalli. Saattaa olla, että junahenkilökunta ei puhuu vain kiinaa.
tiistai 26. maaliskuuta 2019
Tokion pitkä viikonloppu
Muuttaessani Kiinaan mielestäni tiesin enemmän Japanista kuin uudesta kotipaikastani, vaikka kummassakaan maassa en ollut koskaan käynyt. Ensimmäisen kerran astuin jalallani Japaniin, kun kävin Nahassa, Okinawan prefektuurin pääkaupungissa. Nyt vuorossa oli Tokio.
Lensin Pekingistä Tokioon Hanedan lentokentälle Japan Airlinesin siivin. Voin suositella lämpimästi. Ruokaa sai kolmen tunnin lennolla, matkustamohenkilökunta oli äärimmäisen ystävällinen.
Suomen kansalainen pääsee Japaniin alle 90 päivän turistimatkalle ilman viisumia, toisin kuin esimerkiksi Kiinaan. Aina kuitenkin kannattaa tarkastaa määränpäänsä suurlähetystön sivuilta maahantuloon liityvät asiat.
Maahantulomuodollisuudet veivät oman aikansa lentokentälle mutta pian olin kollegalta lainatun Tokion matkakortin kanssa lataamassa rahaa kortille ja sitten jo laiturilla odottamassa junaa kaupunkiin. Google Maps auttaa hyvin perille mutta kaikialla ei ole toimivaa wifiä, joten matkan aikana käytin välillä ihan perinteistä metrokarttaa, joka tämänkokoisessa kaupungissa vaikuttaa varsin monimutkaiselta ensisilmäisyllä.
Heitin kamat hotellille ja sitten lähdin kohti seikkailuja. Ensimmäisenä seikkailin Asakusaan katsomaan Senso-temppeliä ja perinteistä shoppailukatua. Sieltä jatkoin Uenon puistoon.
Seuraavana päivänä aloitin Keisarillisen palatsin puutarhan kautta Ginzan shoppailukaduille ja sieltä edelleen Meiji-temppeliin (Harajuku-asemalta lyhyt kävelymatka). Takeshita dori -shoppailukatu oli niin täynnä kuin mitä kollegani oli varoitellut. Osalla turisteista oli oikein alueen kaupat kartalla. Omotesando-alueella kävin Tintti-kaupassa ostoksilla. Marimekon myymäläkin löytyi vahingossa.
Kolmantena päivänä lähdin rohkeasti kollegan vinkkaamaan (ja Japan Aeirlinesin lehdessä mainittuun) Kichijojiin, jonne pääsee melko kätevästi Shinjukun asemalta. Laiturilla asemat oli ilmoitettu vain japaniksi, joten piti junayhtiön työntekijöiltä tarkistaa, millä junalla pääsee. Inoskashira-puisto on kirsikankukinnan aikaan suosittu. Kichijojissa on paljon pikkukauppoja, muun muassa törmäsin vaatekauppaan, jonka nimi oli "Otan tämän". Uniqlon myymälä oli melko iso eikä läheskään niin ruuhkaisa kuin Ginzan jätti-Uniqlo. Ostin Flying Tiger -myymälästä pari kivaa kangaskassia - muutenkin tanskalaisen ketjun valikoima poikkesi vähän siitä, mihin olen Euroopassa tottunut. Shinjukulle palattuani oli ihan pakko käydä Kinokuniyan myymälässä, mistä mukaani lähti kolme kirjaa. Kirjakaupasta jatkoin kävelysiltaa pitkin Tokyu Handsin myymälä - muun muassa toimistotarvikkeita, monta kerrosta kaikkea hyödyllistä!
Shinjukusta suuntasin vielä Roppongi Hillisiin ja sieltä palattuani hotelliin tallustelin sitten vielä Rikugien-puutarhaan, joka oli lähellä hotelliani. 300 jenin hintaan pääsi ihastelemaan kirsikankukkia.
Viimeisenä päivänä alkoi vähän jo matkanteko painaa eikä sitten oikein mitään erityistä tullut tehtyä.
Japanilaiset ovat äärimmäisen ystävällisiä. Kaikki eivät mielellään puhu englantia, mutta saattavat sitä hyvinkin ymmärtää. Julkisissa liikennevälineissä on hyvä pitää matkapuhelin äänettömällä eikä kailottaa puhelimeen kaikkien kuullen. Japanissa ajetaan väärällä eli vasemmalla puolella tietä, mikä tulee myös muistaa sokkeloisissa metrokäytävillä, ettei kulje itse väärällä puolella. Usein tosin asemilla oli selkeästi merkitty, kummalta puolelta mennään ylös tai alas.
Kerrassaan mukava reissu ja lähtisin heti uudelleen. Aiemmin jo mainittujen tuliaisten lisäksi ostin Uniqlosta pari Muumi-t-paitaa sekä ruokakaupoista erimakuisia KitKateja. Paljon oli pieniä ruokakauppoja (7eleven sekä FamilyMart), jos kaipaa isompaa kauppaa ja laajempaa valikoimaa kannattaa tutkia etukäteen. Itse sattumalta törmäsin Seiyu-nimiseen kauppaan, jossa oli laajempi valikoima.
Lensin Pekingistä Tokioon Hanedan lentokentälle Japan Airlinesin siivin. Voin suositella lämpimästi. Ruokaa sai kolmen tunnin lennolla, matkustamohenkilökunta oli äärimmäisen ystävällinen.
Suomen kansalainen pääsee Japaniin alle 90 päivän turistimatkalle ilman viisumia, toisin kuin esimerkiksi Kiinaan. Aina kuitenkin kannattaa tarkastaa määränpäänsä suurlähetystön sivuilta maahantuloon liityvät asiat.
Maahantulomuodollisuudet veivät oman aikansa lentokentälle mutta pian olin kollegalta lainatun Tokion matkakortin kanssa lataamassa rahaa kortille ja sitten jo laiturilla odottamassa junaa kaupunkiin. Google Maps auttaa hyvin perille mutta kaikialla ei ole toimivaa wifiä, joten matkan aikana käytin välillä ihan perinteistä metrokarttaa, joka tämänkokoisessa kaupungissa vaikuttaa varsin monimutkaiselta ensisilmäisyllä.
Heitin kamat hotellille ja sitten lähdin kohti seikkailuja. Ensimmäisenä seikkailin Asakusaan katsomaan Senso-temppeliä ja perinteistä shoppailukatua. Sieltä jatkoin Uenon puistoon.
Seuraavana päivänä aloitin Keisarillisen palatsin puutarhan kautta Ginzan shoppailukaduille ja sieltä edelleen Meiji-temppeliin (Harajuku-asemalta lyhyt kävelymatka). Takeshita dori -shoppailukatu oli niin täynnä kuin mitä kollegani oli varoitellut. Osalla turisteista oli oikein alueen kaupat kartalla. Omotesando-alueella kävin Tintti-kaupassa ostoksilla. Marimekon myymäläkin löytyi vahingossa.
 |
| Meiji-temppelille menossa |
Kolmantena päivänä lähdin rohkeasti kollegan vinkkaamaan (ja Japan Aeirlinesin lehdessä mainittuun) Kichijojiin, jonne pääsee melko kätevästi Shinjukun asemalta. Laiturilla asemat oli ilmoitettu vain japaniksi, joten piti junayhtiön työntekijöiltä tarkistaa, millä junalla pääsee. Inoskashira-puisto on kirsikankukinnan aikaan suosittu. Kichijojissa on paljon pikkukauppoja, muun muassa törmäsin vaatekauppaan, jonka nimi oli "Otan tämän". Uniqlon myymälä oli melko iso eikä läheskään niin ruuhkaisa kuin Ginzan jätti-Uniqlo. Ostin Flying Tiger -myymälästä pari kivaa kangaskassia - muutenkin tanskalaisen ketjun valikoima poikkesi vähän siitä, mihin olen Euroopassa tottunut. Shinjukulle palattuani oli ihan pakko käydä Kinokuniyan myymälässä, mistä mukaani lähti kolme kirjaa. Kirjakaupasta jatkoin kävelysiltaa pitkin Tokyu Handsin myymälä - muun muassa toimistotarvikkeita, monta kerrosta kaikkea hyödyllistä!
 |
| Inokashira-puisto |
Viimeisenä päivänä alkoi vähän jo matkanteko painaa eikä sitten oikein mitään erityistä tullut tehtyä.
Japanilaiset ovat äärimmäisen ystävällisiä. Kaikki eivät mielellään puhu englantia, mutta saattavat sitä hyvinkin ymmärtää. Julkisissa liikennevälineissä on hyvä pitää matkapuhelin äänettömällä eikä kailottaa puhelimeen kaikkien kuullen. Japanissa ajetaan väärällä eli vasemmalla puolella tietä, mikä tulee myös muistaa sokkeloisissa metrokäytävillä, ettei kulje itse väärällä puolella. Usein tosin asemilla oli selkeästi merkitty, kummalta puolelta mennään ylös tai alas.
Kerrassaan mukava reissu ja lähtisin heti uudelleen. Aiemmin jo mainittujen tuliaisten lisäksi ostin Uniqlosta pari Muumi-t-paitaa sekä ruokakaupoista erimakuisia KitKateja. Paljon oli pieniä ruokakauppoja (7eleven sekä FamilyMart), jos kaipaa isompaa kauppaa ja laajempaa valikoimaa kannattaa tutkia etukäteen. Itse sattumalta törmäsin Seiyu-nimiseen kauppaan, jossa oli laajempi valikoima.
sunnuntai 17. helmikuuta 2019
The Wandering Earth
Ensimmäinen näkemäni kiinalainen tieteiselokuva The Wandering Earth (Liu Lang Di Qiu, Kiina 2019) oli varsin viihdyttävä leffa, jossa ihmiskunnan pelastavat tällä kertaa kiinalaiset, kansainvälisten apujoukkojen kera, tietenkin. Tulevaisuus vaikuttaa varsin kylmältä osin synkältä.
Elokuvan alussa LIU Peiqian (WU Jing) on lähdössä kansainväliselle avaruusasemalle useammaksi vuodeksi jättäen poikansa LIU Qin (QU Chuxiao) tämän isoisän HAN Ziangin (NG Man-Tat) hoiviin. 17 vuotta myöhemmin Liu Qi käynnistää tapahtumasarjan, jolla suuria seurauksia.
Ihan koko aikaa en pysynyt kärryillä enkä yrittänytkään ymmärtää. Oli todella virkistävää nähdä tämä tieteiselokuva. Elokuvan ensi-ilta Kiinassa oli kiinalaisen uuden vuoden aikaan. Se on tärkeä perhejuhla, jolloin kaupungeissa työskentelevät palaavat kotiseuduilleen jättäen kaupungit tyhjiksi. Perheteema olikin tärkeä leffassa.
Elokuva pohjautuu kiinalaisen LIU Cixin samannimiseen kirjaan. Kirjojailijan teoksia on käännetty englanniksi. Kiinnostaisikin tarttua alkuperäisteokseen.
Ai niin, elokuvista on aina hauska bongata tuttuja paikkoja. Tässä elokuvassa Peking näyttää erilaiselta mutta ainakin CCTV-torni on paikallaan. Internet Movie Databasen mukaan elokuvaa oli Pekingin lisäksi kuvattu Qingdaossa ja yllättäen Islannissa!
Näin elokuvan Pekingissä. Leffateatteriversio on tekstitetty myös englanniksi.
Tilaa:
Kommentit (Atom)