Flaamin opiskelusta

Syksyllä 2013 aloitin venäjän opinnot, jotka eivät kestäneet kuin saman vuoden jouluun. Totean kyllä, että muutto Belgiaan vaikutti asiaan aika tavalla. Tämän vuoden tammikuussa aloitin flaamin eli Belgiassa puhuttavan hollannin opinnot.

Yksikielinen oppikirjamme.

Käytämme paikallista kirjaa, sillä opettaja on belgialainen. Kirjaan sisältyy CD-levy, jolta voi kuunnella kuuntelutehtäviä. Yleensä suomalaisissa kielten oppikirjoissa on kappaleen lopussa sanalistat, jossa on kappaleen sanat ja suomennokset. Näitä kaipaan. Oppikirjassamme on paljon kuvia, sillä sanastoa ei oikein muuten voi esittää. Suomeksi tosin ei taida olla saatavilla oppikirjaa.

Yhden tunnin viikkovauhdilla en ole edistynyt kovinkaan pitkälle. Onneksi Belgian flaaminkieliset televisiokanavat ja Hollannin TV-kanavat näyttävät ulkomaiset TV-sarjat ja elokuvat alkuperäiskielellä, joten englantia kuunnellessa voi lukea flaaminkielistä tekstitystä.

Venäjään verrattuna hollanti ei ole kovin vaikeaa, kun taustalla on englannin, ruotsin ja hieman saksan opintoja. Esimerkiksi juna-asemalla flaaminkielisellä alueella törmää tekstiin "uitgang", joka on melkein kuin ruotsin utgång. Tavu "UIT" vain lausutaan ei niin kauniisti "öit".

Antwerpenin juna-asema

 Jännää, miten kielten opinnot alkavat siitä, mitä osaat kertoa itsestäsi. Tähän mennessä olen oppinut kertomaan nimeni, kotimaani, mitä kieliä osaan. Toki osaan kysyäkin nämä asiat mutta vielä en ole rohkaistunut puhumaan paikallisten kanssa. Pääkaupunkiseudulla tosin kuulee ranskan ja flaamin lisäksi monen monta kieltä. 

Jää nähtäväksi, miten hollannin opinnot jatkuvat. Täällä asuminen - vaikka väliaikaista se onkin - lisää luonnollisesti oppimishalua. Flanderissa kun nähtävää vielä on, kun rannikolle en ole vielä "ehtinyt" - De Haan, Knokke ja Oostende odottavat!