Fringe – hämärän rajamailla jäi minulta väliin, kun
sitä esitettiin Suomen televisiossa. Olin nähnyt kaksi jaksoa ennen kuin
urakoin kolme kautta putkeen. Fringe vain sattuu olemaan sellainen sarja, ettei
siihen ihan heti pääse mukaan, jos aloittaa katsomisen keskeltä.
Sarjan keskiössä on nuori FBI-agentti Olivia Dunham, joka
käy hakemassa Peter Bishopin Irakista saadakseen jutella tämän Walter-isän
kanssa. Walter kun on mielisairaalassa, ja vain lähiomaisen vierailut ovat
sallittuja. Sarja koostuu viikon hirviö -jaksoista, jotka kuitenkin luovat
kausittain tarinankaaren. Päähenkilöistä opitaan koko ajan uutta, ja
sivuhahmoja tulee matkan varrella lisää.
DVD:t ovat muuttaneet sarjojen katsomista. Yleensä yhdessä
amerikkalaissarjan kaudessa on noin parikymmentä jaksoa. Yksi sarjan kausi
kestää siis noin puoli vuotta. Nyt saman voi urakoida esimerkiksi viikossa.
Fringe on esimerkki siitä, kuinka koukuttava sarja vie ajantajun. ”Vielä yksi
jakso” ja pian olen katsonut kolme kautta.
Mikä sitten sarjassa koukuttaa? Rinnakkaistodellisuusjutut
menevät vähän yli välillä mutta henkilöhahmot ovat koskettavia. ”Tuttuja”
näyttelijöitä sarjassa ovat muun muassa Walteria esittävä John Noble (mm. Taru sormusten
herrasta: Kuninkaan paluu -elokuvan Denethor) ja Peteriä esittävä Joshua
Jackson (mm. Dawson’s Creek). Lisäksi vierailevana tähtenä nähdään mm. Mad
Menistä tuttu Jared Harris. Brad Dourifkin (mm. Taru sormusten herrasta -elokuvien Grima Kärmekieli) nähdään sarjassa. Edelleen
ihmettelen, miten Amerikasta voikin tulla niin paljon sarjoja. Mistä ideat
oikein riittävät kaikkiin sarjoihin?
Nyt pitää vain keskittyä muuhun ja odottaa innokkaasti, kunnes
sarjan neljäs kausi alkaa MTV3-kanavalla marraskuussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti