Graafinen novelli kuuluisista koppakuoriaisista

kuvan lähde: Otava

Kirjahyllyssäni on ennestään neljä Mauri Kunnaksen teosta - Joulupukki-kirja, Koiramäen talvi, 12 lahjaa joulupukille sekä Riku, Roope ja Ringo Värikäs päivä. Tämänvuotisilta Helsingin kirjamessuilta mukaan lähti Piitles - Tarina erään rockbändin alkutaipaleesta. Siihen on kaksi syytä: Kunnaksen kirjoja on tullut seurattua jonkin verran sitten lapsuuden sekä The Beatles kuuluu musiikkivalikoimaani.  

kuvan lähde J'ai lu

Eikö the Beatles -yhtyeen nousu ja tuho ole loppuun koluttu aihe? Vuonna 2009 ilmestyneessä elokuvassa Nowhere Boy John Lennonia esitti Aaron Johnson. Elokuvassa keskityttiin muusikkouran aivan alkuvaiheisiin. David Foenkinosin Lennon-kirjassa John Lennonin tarina käytiin läpi minämuodossa aivan loppuun asti. Kirjaa ei tietääkseni ole käännetty suomeksi tai englanniksi, joten ymmärrettävästi ranskankielinen teos ei ole saanut paljonkaan huomiota. 
 

Kunnaksen piirrosjälki on tunnistettavaa, vaikka teoksen hahmot ovatkin ihmisiä eivätkä esimerkiksi koiria. Aiemmissakin teoksissa englanninkieliset sanat on "suomennettu" eli Beatles onkin "Piitles", mikä vähän häiritsi.  Tähän graafiseen novelliin, kuten tekijä kirjansa esipuheessa määrittelee, on uhrattu paljon aikaa. Aihe on tekijän sydäntä lähellä, ja sekin näkyy. Suosittelen kirjaa kaikille, myös niille, jotka "tuntevat" tarinan.

 

Leffafriikin varamuisti

Tämäniltaista Mentalist-jaksoa (Where in the World is Carmine O'Brien?)

katsoessani kiinnitin huomioni Tommy Lisbonia näytelleeseen mieheen. Mies näytti etäisesti "tutulta". Hetken pähkäiltyäni tajusin, että kyseessä on Henry Thomas eli E.T. - Extra Terrestrial -elokuvan Elliot. Totta kai asia piti vielä tarkistaa Internet Movie Datebasesta (IMDb.com). 

IMDb:n mielenkiintoiseen maailmaan on helppo sukeltaa pitemmäksikin ajaksi. Näpyttelee vain kiinnostavan näyttelijän nimen ja hetkessä onkin napsutellut itsensä ties minne. Triviatietouttaan voi lisätä, sillä päivittäin sivustolle tulee muun muassa lista näyttelijöistä, jotka ovat syntyneet kunakin päivinä.  

Suomalainen vastine Elonet ei ole yhtä laaja mutta suomenkielisistä elokuvista voi katsoa niiden muunkieliset vastineet. Ainakin Tyttö sinä olet tähti -leffalle löytyi molempien kotimaisten lisäksi kuusi käännöstä. 

Yleensä "missä tuo näyttelijä on ollut?" kysymys tulee vastaan lähinnä brittiläisten elokuvien kohdalla mutta ranskalainen näyttelijä Nicolas Duvauchelle on onnistunut jättämään pysyvän muistijäljen aivoihini. Näin hänet ensimmäisen kerran Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla Fille du RER -elokuvassa. Orionissa Les herbes folles -leffaa katsoessani hän ilmestyi jälleen eteeni valkokankaalla. Alkuvuodesta näin hänet Kaivontekijän tyttäressä.

Supernatural Soundtrack

According to IMDb the first episode of Supernatural was aired 21 August, 2006 here in Finland. I have been watching the series ever since.  One thing I like about Supernatural is its soundtrack. Here are some examples of it.

Iron Butterfly: In-a-gadda-da-vida from episode 1.06 Skin

Bad Company: Bad Company from episode 1.11 Scarecrow

Blue Öyster Cult: Don't Fear the Reaper from episode 1.12 Faith
 
Styx: Renegade from episode 2.12 Nightshifter

Bob Dylan: Knockin' on Heaven's Door from episode 2.13 Houses of the Holy

The Doors: The Chrystal Ship from episode 2.14 Born Under a Bad Sign

The Kinks: Well-Respected Man from episode 4.17 It's a Terrible Life (*)

Jen Titus: O Death from episode 5.21 Two Minutes to Midnight

 (*) This episode is one of my favourites. Dean wakes up in a some kind of parallel universe where he has a proper job. The name of the episode comes from the Christmas film classic It's a Wonderful Life (1946). If you have seen the film you might guess how the episode works...


 

Sarjatuttavuus Fringe

Fringe – hämärän rajamailla jäi minulta väliin, kun sitä esitettiin Suomen televisiossa. Olin nähnyt kaksi jaksoa ennen kuin urakoin kolme kautta putkeen. Fringe vain sattuu olemaan sellainen sarja, ettei siihen ihan heti pääse mukaan, jos aloittaa katsomisen keskeltä.

Sarjan keskiössä on nuori FBI-agentti Olivia Dunham, joka käy hakemassa Peter Bishopin Irakista saadakseen jutella tämän Walter-isän kanssa. Walter kun on mielisairaalassa, ja vain lähiomaisen vierailut ovat sallittuja. Sarja koostuu viikon hirviö -jaksoista, jotka kuitenkin luovat kausittain tarinankaaren. Päähenkilöistä opitaan koko ajan uutta, ja sivuhahmoja tulee matkan varrella lisää. 

DVD:t ovat muuttaneet sarjojen katsomista. Yleensä yhdessä amerikkalaissarjan kaudessa on noin parikymmentä jaksoa. Yksi sarjan kausi kestää siis noin puoli vuotta. Nyt saman voi urakoida esimerkiksi viikossa. Fringe on esimerkki siitä, kuinka koukuttava sarja vie ajantajun. ”Vielä yksi jakso” ja pian olen katsonut kolme kautta. 

Mikä sitten sarjassa koukuttaa? Rinnakkaistodellisuusjutut menevät vähän yli välillä mutta henkilöhahmot ovat koskettavia. ”Tuttuja” näyttelijöitä sarjassa ovat muun muassa Walteria esittävä John Noble (mm. Taru sormusten herrasta: Kuninkaan paluu -elokuvan Denethor) ja Peteriä esittävä Joshua Jackson (mm. Dawson’s Creek). Lisäksi vierailevana tähtenä nähdään mm. Mad Menistä tuttu Jared Harris. Brad Dourifkin (mm. Taru sormusten herrasta -elokuvien Grima Kärmekieli) nähdään sarjassa. Edelleen ihmettelen, miten Amerikasta voikin tulla niin paljon sarjoja. Mistä ideat oikein riittävät kaikkiin sarjoihin?

Nyt pitää vain keskittyä muuhun ja odottaa innokkaasti, kunnes sarjan neljäs kausi alkaa MTV3-kanavalla marraskuussa.