”En mä näitä kerää, näitä vain kerääntyy... ”

Kun sisareni mielenkiinto postimerkkien keräilyyn, filateliaan lopahti, puri keräilykärpänen minuun. Nykyisin osa kokoelmastani on kellarissa tilanpuutteen vuoksi. Erityisesti pidän Ison-Britannian, Suomen ja Ahvenanmaan merkeistä, mutta myönnettäköön, olen koko maailma -keräilijä. Lisäksi olen säilyttänyt perheemme joulu- ja muita kortteja 1990-luvulta lähtien, tosin en kaikkia. Postcrossingin kautta olen saanut melkein 90 korttia. Korteista lähinnä sydäntä ovat Ruotsin kuningasperhepotretit, Lontoo-, Ranska- ja Helsinki-kortit sekä Osmo ”Omppu” Omenamäen ja Marjaliisa Pitkärannan kortit. Myös Rudolf Koivua ja Martta Wendeliniä on, mutta vain uusintapainoksina. 

Peltipurkit - (makeis-, keksi- ja kahvipurkit [en edes juo kahvia!]).

Kahvipurkit

Tämä keräilykohde ei ole *vielä* karannut käsistä, nämä mahtuvat isompaan peltiseen keksirasiaan.

Kinder- ym. pääsiäismunayllätykset.

Pullonkorkit – tämä jäi lyhyeksi.

Jääkaappimagneetit – nykyisen asuntoni jääkaapissa ei ole sellaista ovea, johon voi magneetteja kiinnittää, joten pitihän sitä Ikeasta käydä hakemassa magneettitaulu. 

Elokuvatähtikeräilykortit (Jenkki-purukumi)- juu, en minä sentään niin vanha ole, että olisin itse näitäkerännyt, säilyttänyt vain ne, mitä olen saanut. 

DVD-elokuvat – eräs ystäväni ihmetteli, miksi ostaa itselleen dvd-elokuvia, kun vuokraamoista tai kirjastoista niitä saa lainaan. Kyllähän se näin on, mutta kun haluaa katsoa elokuvan kun siltä tuntuu ja niin monta kertaa kuin haluaa, on hyvä, että elokuva on omassa hyllyssä. Kirpputorilta ja kaupastakin saa muutamalla eurolla dvd:itä. Eilenkin huomasin, etteihän minulla ole kuin 22 katsomatonta dvd-elokuvaa hyllyssäni.

Kirjat ja sarjakuvat – Hyllyssäni on koko Tintti-sarja myös Aakkostaide. Aiemmin minulla oli Harry Potter -kirjat sekä suomeksi että englanniksi. Vaikka Kaparin suomennokset ovatkin mainioita, saivat suomenkieliset kirjat väistyä muiden kirjojen tieltä.

Figuurit – näitä on itse asiassa aika vähän.

Kolikot – numismaatikon vikaa minussa ei ole, mutta jonkin verran kolikoita on. 

Sanakirjat – verkkosanakirjat ovat kovassa käytössä (varsinkin Oxfordin, Laroussen ja TV5:n) mutta silti kirjahyllyni kruunaa sanakirjarivi. Pieniä sanakirjoja on sellaisista kielistä, joita en edes osaa. Erikoisin lienee ruotsi-islanti-ruotsi.

 

Keräily kirjallisuudessa 

Kiinnostuneena tartuin David Foenkinosin kirjaan Vaimon eroottinen 

potentiaali, jossa päähenkilö kerää yhtä jos toista. Nimestään huolimatta ihan hauska kirja. Muumilaakson tarinoissa Taikurin hatussa Niiskuneiti ja Muumipeikko törmäävät surumielisenoloiseen Hemuliin, jonka postimerkkikokoelma on täydellinen! Virhepainamat ja muut on jo saatu, mitä elämässä on enää jäljellä? Nick Hornbyn Uskollisessa äänentoistossa päähenkilö järjestää levykokoelmansa sen mukaisesti, missä järjestyksessä on ne ostanut. 

Postikortteja maailmalta

Postcrossing on jäänyt viime aikoina vähän vähemmälle. Uutuudenviehätys (ensimmäinen PC-korttini lähti käsistäni elokuussa 2007) on haihtunut aikaa sitten. Postcrossaamiseni alkoi siitä, kun ystävänystävä hehkutti sen iloa, kun saa maailman kylään postikortin muodossa. Päätin kokeilla itsekin. Taustalla oli on-off postimerkkeilyä sekä lähetettyjen postikorttien haalimista ilman suunnitelmaa siitä, mitä niille tekisin. Ajatus siitä, että saisin kortteja tuntemattomilta kaikkialta maailmasta vetosi minuun.

Tilastojen mukaan olen saanut 89 korttia maailmalta - Yhdysvallat, Saksa, Venäjä ja Alankomaat ovat suosituimmat maat saatujen ja lähetettyjen korttien listalla. Kerran olen saanut kortin niinkin eksoottisesta maailmankolkasta kuin Mauritius.

Postcrossingin toimintaperiaate on simppeli. Sivuille kirjautumisen jälkeen pyydetään osoitetta (request an address), sitten kirjoitetaan kortti, lisätään postimerkki unohtamatta postikortin tunnistenumeroa (postcard ID) ja postitetaan se. Sitten vain odotetaan, kunnes kusti polkee kortin sinulle jostakin päin maailmaa. Kortti rekisteröidään ID-numerolla.

Korttien lähettäminen vieraille voi tuntua oudolta, mutta on itse asiassa hauskaa. Tätä kautta olen saanut ranskalaisen kirjekaverin, jonka kanssa kirjoitamme ihan oikeita kirjeitä, jotka lähetään etanapostilla. Profiilissani ilmoitan, minkälaisia kortteja haluaisin - osa saamieni korttien lähettäjistä on noudattanut toiveitani. Kerron myös pitäväni kirjoista ja elokuvista. Näin saan hyviä lukuvinkkejä ympäri maailmaa. 

Viime viikolla kunnostauduin pitkän tauon jälkeen ja lähetin kolme korttia. Kaksi niistä on mennyt perille. Nyt vain odottelen, että postiluukustani tipahtaisi kortti jos toinenkin. Maailma kotiisi kortti kerrallaan!