Käännetty kirjallisuus maailmankuvan luojana

Seuraan Instagramissa monia kirjagrammaajia, myös vieraskielisiä. Eräs englanninkielinen esitteli englanniksi lukemaansa japanilaista kirjaa ja kysyi seuraajiltaan, lukevatko nämä käännettyä kirjallisuutta. Helppohan se on sellaisen, jonka kieltä puhutaan kautta maailman -  hieman liioiteltuna, kysyä. Olin jo kommentoimassa mutta sitten tajusin, että viestini voisi ymmärtää aggressiivisena. 

Luen kirjoja suomeksi ja englanniksi. Olen joskus yrittänyt lukea ruotsiksi ja ranskaksi. Mutta se ei ole niin soljuvaa. Joitakin japanilaisia kirjoja on käännetty suomeksi muista kielistä, esimerkiksi englannista tai saksasta. Nykyisin asiat ovat paremmin, aasialaista kirjallisuutta käännetään paljon enemmän - myös korealaista ja kiinalaista. Onko kirjailijan kotimaalla väliä? Siinä mielessä, että lukee vain kotimaisia, pohjoismaalaisia tai englantilaisia tms, on. Maailmankuva jää kovin vajavaiseksi - sama pätee elokuviin. 

Jotkut pyrkivät lukemaan yhden kirjan per maailman maa. Melkoinen tavoite, kun miettii, kuinka monta maailmassa on. Mutta siinä on lukuhaastetta kerrakseen! Hiljattain luin Yuri Herreran kaksi pienoisromaania - en ollutkaan aiemmin lukenut meksikolaisen kirjailijan teoksia!. 

Mitä Tintti opetti?

Tintti Tiibetissä taisi olla ensimmäinen Tintti-albumi, jonka omistin. Olin alle kymmenvuotias. Jos joku olisi minulle tuolloin kertonut, että myöhemmin asuisin Hergén kotimaassa Belgiassa jonkin aikaa, olisin hämmästynyt.

Tässä muutama esimerkki, miten Tintti-sarjakuva on rikastuttanut elämääni

1. Pölvästin mallikappale. Hauku luovasti - ota mallia kapteeni Haddockista: logaritmin hännänhuippu, diplomaatti, makean veden purjehtija... Mitä näitä nyt onkaan?

2. Corps diplomatique eli rekisterikilpien CD-merkintä tulee näistä sanoista. Kaikkea muuta pikkusälätietoa tullut opittua myös.

3. Matti Ranin ja Matti Olavi Ranin sekä lapsuuden automatkat. Muutamasta Tintti-albumista on tehty kuunnelmat. Tuhatkaunon tapausta kuunneltiin auton kasettisoittimesta uudelleen ja uudelleen.  

4. Täydellistä päähenkilöä täydentävät epätäydelliset ystävät. Lempihahmoni on kapteenin Haddock jo ihan vain sanavarastonsa vuoksi.

Tintti oli aikansa tuote. Maailma oli albumien ilmestyessä toisenlainen. Belgian Kongo ja kolonialismi näkyvät selvästi albumissa Tintti Afrikassa, mutta se ei ole ainoa ongelmallinen albumi. 

Brysselissä on sarjakuvaseiniä, mikä kertoo sarjakuvataiteen arvostamisesta. Tintti, Haddock ja Milou tulevat vastaan jo, kun kävelee Grand placelta Manneken Pis -patsaalle päin. 

Sarjakuvatuttavuus Blake & Mortimer

Sitten kun on lukenut kaikki Tintit, voi siirtyä Blake & Mortimeriin. Belgialaisen E.J. Jacobsin seikkailijakaksikko - kapteeni ja professori - ennättää olla monessa mukana, sarjaa on jatkettu tekijän kuoleman jälkeen. Sarjakuvan pohjalta on tehty animaatiosarja, mutta miksei sarjakuvaa voisi kuvitella elokuvanakin.

Alunperin ranskankielistä sarjakuvaa on julkaistu myös suomeksi. Luin ensimmäisenä L'affaire Francis Blaken ja sitten innostuin lukemaan lisää. 

Sarjan ensimmäinen seikkailu on kolmiosainen

Sarjakuva ei ole yhtä suosittu kuin Tintti, mutta sillä on oma lukijakuntansa. Tästä esimerkkinä teema-Monopoly sekä sarjakuvaseinä Brysselin rue Haute -kadun poikkikadulla, 6 rue du Templellä. Sarjakuvaseinään on ikuistettu sankarit Keltainen merkki -sarjakuvan kohtaukseen. Jokunen vuosi sitten Brysselin belgialaisen sarjakuvataiteen museossa oli teemanäyttely. 

Yksi Brysselin sarjakuvaseinistä
komeilee Keltainen merkki -albumin kansi

Kaksikolla on vastustajansa - Olrik, joka on mukana monessa albumissa.

Hienoa, että ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen valikoimiin kuuluu näitä.

Blake & Mortimer -sarjaa on jatkettu
E.P. Jacobsin kuoleman jälkeenkin.